Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin määräämät tullit kanadalaisille ja meksikolaisille tuotteille astuivat voimaan tiistaina. Kanadasta ja Meksikosta Yhdysvaltoihin tuotavia tuotteita verotetaan nyt 25 prosentin tullilla, lukuun ottamatta kanadalaista energiaa, jota koskee kymmenen prosentin tulli.
Yhdysvallat on kanadalaisen sahatavaran päämarkkina ja Kanadan-tuonnin osuus maan kulutuksesta on 25–30 prosenttia.
Erimielisyyksien pitkä historia
Sahateollisuuteen erikoistunut konsultti Kai Merivuori muistaa, että Yhdysvallat syytti Kanadaa epäreilusta kilpailusta sahatavaramarkkinoilla ensimmäistä kertaa jo vuonna 1982.
”Kanadan metsistä valtaosa on provinssien omistuksessa ja niiden väitettiin antavan sahoille kilpailuetua hinnoittelemalla raakapuun alle markkinahinnan. Erimielisyys jatkuu edelleen.”
Tilanteen tasaamiseksi Yhdysvallat on asettanut vuosien varrella vaihtelevia tuonnintasaus- ja polkumyyntitulleja. Tullien taso on vaihdellut ja määritellään yrityksittäin.
Tällä hetkellä tuonnintasaustulli on 6,7 prosenttia ja polkumyyntitulli 7,66 prosenttia suurimmalle osalle kanadalaisista tuottajista. Yhdysvallat on tehnyt jo ennakkopäätöksen tullien nostamisesta yhteensä 20,07 prosenttiin. Toistaiseksi ei ole tietoa, että lasketaanko 25 prosentin tulli näiden päälle.
Puutavara osa kansallista turvallisuutta
Trumpin hallinto on lisäksi hiljattain määrännyt selvitettäväksi, uhkaavatko puutavaran ja siihen liittyvien tuotteiden tuonti kansallista turvallisuutta. Selvityksessä tarkastellaan kotimaan kysyntää ja tuotantokapasiteettia, tuontitavaran arvoketjujen strategista merkitystä, tuotannon lisäämismahdollisuuksia ja tuojamaiden mahdollisesti epäreilujen kauppakäytäntöjen vaikutusta.
”Hallinnon mukaan Yhdysvalloilla olisi riittävät metsävarat kattamaan 95 prosenttia havusahatavaran kulutuksesta, mutta tuotantokapasiteettia ei tähän ole.”
Selvitys perkaa mahdollisia toimia tuontiin liittyvien uhkien eliminoimiseksi, kuten tullit, vientirajoitukset, kotimaisen tuotannon tukeminen, sekä esittää politiikkasuosituksia yhdysvaltalaisen puutuoteteollisuuden vahvistamiseksi.
Kanadalaiset ovat todenneet, että väite puutuotteiden tuonnin turvallisuusuhasta Yhdysvalloille on perusteeton, se uhkaa kanadalaisten sahojen jatkuvuutta ja alan työpaikkoja ja että tullit vahingoittavat amerikkalaisia kuluttajia sahatavaran markkinahinnan noustessa.
Tullit uhkaavat myös Eurooppaa
Trumpin hallinto on keskittynyt kanadalaisen sahatavaran maahantuontiin, mutta tullit uhkaavat myös eurooppalaista tuontia, mikä vaikuttaisi etenkin saksalaisiin ja ruotsalaisiin tuottajiin.
Merivuori pohtii, että tullien vaikutukset voivat olla seuraavia:
– Nousevat kustannukset yhdysvaltalaisille rakentajille ja kuluttajille, joiden maksukyky on jo nyt heikko verrattuna asuntojen hintoihin. Patoutunutta kysyntää asuntomarkkinalla on paljon.
– Yhdysvaltojen sahatavaratuotanto kasvaa ja yritysten kannattavuus paranee sahatavarahintojen noustessa. Sahojen alhaista käyttöastetta voidaan nostaa nopeastikin.
– Kanadassa sahateollisuuden kannattavuus heikkenee ja kanadalaiset joutuvat etsimään korvaavia markkinoita. Tullit voivat johtaa sahojen sulkemisiin, vaikka kapasiteettia on jo pudotettu runsaasti puupulan takia.
– Eurooppalaisten tuojien kilpailukyky saattaa parantua – riippuen, millaista kauppapolitiikkaa ja tariffeja Trump soveltaa eurooppalaisille tuottajille.
– Kanadan mahdollisilla hakkuusäästöillä saattaa olla positiivisia ilmastollisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, mutta hakkuiden nosto heikentäisi Yhdysvaltojen tilannetta vastaavasti tai jopa vakavammin.
– Kauppasota saattaa levitä muille toimialoille.
Sahayhtiön pörssikurssi pomppasi
Yksityiskohdat ovat epäselviä, mutta jokseenkin varmaa on, että Yhdysvallat tulee merkittävästi nostamaan tulleja kanadalaiselle sahatavaralle.
Kanadalaiset uskovat voivansa siirtää tullit yhdysvaltalaisten tuojien maksettavaksi, mikä tarkoittaa hintojen nousua. Yhdysvaltalaisen, tuotannoltaan vahvasti sahateollisuuteen painottuvan metsäteollisuusjätti Weyerhaeuserin pörssikurssi reagoi tulli-ilmoitukseen liki viiden prosentin nousulla, mutta osa kurssinoususta on sulanut.
Suomalaisten tilanne tullivaikutusten suhteen poikkeaa jonkin verran Ruotsista ja Saksasta.
”Logistiikka on monimutkaisempi ja kalliimpi, höyläkapasiteettia on niukasti eikä se ole tehokkaasti integroitu sahojen prosessiin paria poikkeusta lukuun ottamatta.”
Lisäksi suomalainen tavara on tarpeettoman hyvää Yhdysvaltojen bulkkimarkkinalle eikä siitä ole yleensä saatu tyydyttävää hintaa.
Lue myös: Trumpin ukaasi: Vauhtia metsätöihin, amerikkalaiset!
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään