MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaa, että ainakin itäisessä Suomessa maatalouden rakennetukien myöntämiseen vaadittavaan 25 000 euron vuotuiseen yrittäjätuloon tulisi tulevaisuudessa laskea myös metsästä saatava yrittäjätulo.
Lisäksi hän esittää, että maataloustraktorien metsävarusteet tulisi kelpuuttaa tuettavien investointien joukkoon. Se parantaisi itäisen Suomen maatilojen elinkelpoisuutta.
”Investointeja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään itäisen Suomen maatiloilla muuta maata vähemmän. Maataloustuotannon volyymi on siirtynyt koko EU-jäsenyyden ajan idästä länteen. Esimerkiksi sianlihan tuotannosta itäisen Suomen suhteellinen osuus on laskenut noin 70 prosenttia.”
Ehdotusta maataloustukien käyttämistä traktorien metsävarusteluun voi pitää yllättävänä, mutta Tiirola näkee siinä monia hyötyjä. Ensisijainen tavoite on parantaa maaseudun elinvoimaa, jonka tukipilareiksi hän näkee toimivat maatilat.
”Tässä on kyse yhtä lailla maaseudun elinvoimasta, huoltovarmuudesta, aluepolitiikasta kuin hyvästä metsänhoidosta. Myös maanpuolustuksen turvaamiseksi Itä-Suomen maaseutu pitäisi pystyä säilyttämään asuttuna”
Tiirolan mukaan maataloustraktorien käyttö voisi lisäksi lievittää ensiharvennusten korjuun laatuongelmia, joita syntyy, kun pieneen puuston mennään isoilla koneilla. Eikä hyöty jäisi pelkästään tähän:
”Paineet lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseen tai rajoittamiseen kasvavat koko ajan. Maataloustraktorien muodostama reservi tulee tarpeeseen, jos hakkuut entistä isommalta osin keskittyisivät talvikauteen.”
Metsätulot tilkkeeksi tilojen tukiloukkoon
Esimerkiksi kotieläintuotannosta luopuvat tilat jäävät herkästi vaille investointitukia, koska muutaman kymmenen hehtaarin peltoalalta ei heru vaadittua 25 000 euron yrittäjätuloa. Ilman tukea korvaavan tuotannon kehittäminen on vaikeaa.
Niin sanotulla Cap-tuella rahoitetaan esimerkiksi navetoiden ja kuivureiden rakentamista. Osa tuesta on avustusta, osa lainojen korkotukea. Niitä pitäisi voida käyttää myös maataloustraktorien metsävarusteisiin.
Maataloustraktorien varustaminen puunkorjuuseen vaatisi vähintään usean kymmenen tuhannen euron satsauksen.
Tiirola arvaa, etteivät metsäkoneyrittäjät ilahdu hänen aloitteestaan. Hän pehmittää ehdotustaan kahdella reunaehdolla.
”Tukea saisi vain maataloustraktorien metsävarustukseen. Tarkoitus ei siis ole, että maatilat alkaisivat Cap-tukien turvin hankkia motoja.”
Hän huomauttaa, että omiin ja naapuriensa ensiharvennuksiin keskittyvä traktoriyrittäjä voisi jopa parantaa isojen metsäkoneyritysten kannattavuutta.
Hankkikaa taitoa, ei rautaa”
Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ei toisi maataloustukia puunkorjuuseen.
”Ymmärrän kyllä maatilojen ahdingon, mutta tukien ohjaaminen maataloustraktorien metsävarusteluun ei olisi järkevää.”
Hän suosittelee lisätulojen tarpeessa oleville maatilayrittäjille raudan sijasta satsaamista osaamiseen, jos on intoa metsäkonehommiin.
”Kouluttautukaa metsäkoneen kuljettajiksi, niin talvikausiksi on tarjolla riittämiin töitä ilman riskejä, jotka sisältyvät koneinvestointeihin.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jaakkolan kanssa täysin samaa mieltä. Liiterin takan ruostuu jo nytkin ihan riittävästi tuottamatonta ja vajaakäyyössä olevaa rautaa . Traktorit soveltuvat vain pellolle, metsäkoneet maastoon ja metsiin. Kerron tämän ihan vilpittömin mielin vuosikymmenten kokemuksen perusteella.
Tilastakin voi luopua ja keskittyä ajamaan sitä metsäkonetta päätoimisesti. Tein ko ratkaisun yli 25 vuotta sitten enkä ole päivääkään katunut .