Metsälehden taimikonhoitosarjassa on vuorossa taimikon toinen ja viimeinen raivaus. Taimien esteetön kasvuunlähtö on jo aiemmin varmistettu taimikon varhaisperkauksella. Nyt kun puut ovat kohonneet useamman metrin korkeuteen, on aika tehdä taimikon harvennus.

Taimikon harvennuksella varmistetaan lopullisesti, ettei taimikon parhaimpien puiden kasvu taannu lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Tiheyden ja puiden laadun lisäksi harvennuksella voidaan vaikuttaa siihen, mitä puulajeja tulevassa metsässä kasvaa.

Harvennuksen jälkeen taimikon on määrä kasvaa nuoreksi metsäksi niin, että seuraava puuston vaatima metsänhoidon toimenpide on kannattava ensiharvennushakkuu.

Kuusikoissa nopea tahti

Kuusitaimikot harvennetaan, kun kuuset ovat noin kolmimetrisiä. Edellytyksenä on, että taimikkoalueen uudistamistoimenpiteet on tehty aikanaan kunnolla ja taimikko on varhaisperattu oikeaan aikaan.

Kun kuusten keskipituus on kolme metriä, keskimääräistä lyhyemmätkin kuuset pärjäävät raivauksen jälkeen nousevalla lehtipuustolle.

Varhaisperkauksen ajankohta on Etelä-Suomen nopeakasvuisissa kuusitaimikoissa usein jo neljäs kasvukausi istutuksesta. Harvennusta merkkaavan kolmen metrin pituuden kuuset saavuttavat, kun taimikko on 8–10 vuoden iässä.

Mäntytaimikoissa eroja

Kuusta karummissa oloissa kasvavien mäntytaimikoiden harvennuksen ajankohta on tavallisesti hieman myöhemmin. Mäntytaimikoita suositellaan harvennettaviksi 3–7 metrin pituudessa. Taimien istutuksesta tai männynsiementen kylvöstä on tällöin kulunut aikaa 10–25 vuotta.

Erittäin tiheissä mäntytaimikoissa harvennus kannattaa usein tehdä jo 3–4 metrin pituusvaiheessa puiden riukuuntumisvaaran vuoksi. Tiheä taimikko tulee jättää harvennuksen jälkeenkin tavallista tiheämmäksi, jotta varhaisessa vaiheessa raivatun alueen männyistä ei tule liian oksaisia.

Vaikka mäntytaimikko ei olisikaan erityisen tiheä, viimeistä raivauskertaa ei välttämättä kannata säästää aivan seitsemän metrin pituuteen asti. Kuuden metrin pituuden jälkeen mäntyjen laatuun vaikuttava puiden oksaisuus ei juuri enää muutu paremmaksi. Myös hirvituhoriski alkaa jo olla ohitse kuusimetrisissä männiköissä.

Työskentelyä kannattaa suunnitella

Taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen on varhaisperkausta hankalampaa ja hitaampaa, sillä kaatuvat puut ovat isompia. Metsänomistajalle 0,5 hehtaaria taimikon harvennusta raivaussahalla päivässä voi olla kova urakka.

Raivatessa kannattaa edetä niin, että puut voi kaataa jo harvennetulle taimikon osalle. Työkaistan sopiva leveys on 2–4 metriä. Tauko- ja tankkauspaikka kannattaa sijoittaa niin, ettei sille joudu rämpimään kaadettujen puiden yli.

Taimikon harvennuksen tavoitetiheydet on lueteltu viereisellä sivulla. Käytännössä sopiva tiheys tarkoittaa sitä, että pystyyn jäävien taimien etäisyys on tasaisessa taimikossa reilut kaksi metriä.

Jos taimikon jättää raivatessa suositeltua tiheämmäksi, puiden järeytyminen eli paksuuskasvu hidastuu. Se pienentää tilipussia ensiharvennushakkuussa. Hennoiksi jäävien taimien rungot ovat myös alttiita lumituhoille. Lisäksi kasvitaudit viihtyvät paremmin tiheissä taimikoissa.

Taimikosta tulee kaataa mutkarungoiset, monihaaraiset ja oksaiset puut sekä muita taimia isommat etukasvuiset puut. Lehtipuita ja luontotiheikköjä tulee säästää sopiviin paikkoihin.

Valtio maksaa nuoren metsän hoitoon eli taimikon harvennukseen kemeratukea 230 euroa hehtaarille. Jos työn yhteydessä kerätään pienpuuta, tukea voidaan korottaa 200 euroa yhteissummaan 430 euroa hehtaarilta. Kemerasta löytyy lisätietoa Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.