Toimittajan kommentti | Missä kohtuus?

Luonnonsuojelulakiin tulisi saada vastaava enimmäishaitan kynnys kuin metsälaissa, toimittaja Tiia Puukila kirjoittaa kommentissaan.

Punavalkoinen nauha osoittaa, että pesäpuulle on matkaa 20 metriä. (Kuva: Johannes Tervo)
Punavalkoinen nauha osoittaa, että pesäpuulle on matkaa 20 metriä. (Kuva: Johannes Tervo)

MTK:n teettämän Metsätutka-kyselyn mukaan joka neljännen maanomistajan mailla on luonnon monimuotoisuudeltaan arvokas kohde. Näistä 80 prosenttia maanomistaja on rajannut itse hakkuiden ulkopuolelle ilman valtion tukea. Myös esimerkiksi metsäfirmojen monimuotoisuutta lisääviin hoitomalleihin sitoutuessaan maanomistaja maksaa leijonanosan.

Metsänomistajat kyllä välittävät luonnosta, mutta kohtuus pitää olla. Luonnonsuojelulakiin tulisi saada vastaava enimmäishaitan kynnys kuin metsälaissa. Kaikkien maanomistajien on oltava tasavertaisessa asemassa metsien sijaintikunnasta riippumatta. Tällä hetkellä tuntuu, että alueel­lisilla ely-keskuksilla on omat tulkintansa ja päätöksissä haiskahtaa Natura.

Myös metsäfirmojen on syytä osallistua. Firmojen pikainen suostumus ympäristöministerin toiveeseen jättää 30 metrin sijaan 50 metrin suojavyöhyke raakkupurojen varsille on oiva esimerkki harmaasta suojelusta. Sadan metrin matkalla suojavyöhykkeiden alle voi jäädä hehtaarin verran metsää ja puita jopa 20 000 euron arvosta. Laki ei tällaista vaadi. Kuka sen maksaa?

Lisää aiheesta: Suojavyöhykkeelle lisää leveyttä – kanahaukan pesälle yli kymppitonnin hintalappu

Lisää aiheesta: Viiden vuoden puukauppajumi

Kommentit (2)

  1. Jatkumoa vihreästä sosialisointivyörytyksestä naturoista alkaen jonka takana ovat myös eurostoliiton politrukit.

  2. Harmittaa. Tuo Elokapinan, LUKEn ym. ns. luonnonsuojelijoiden näkemysten yksipuolisuus. Suomessa on noin 500.000 mökkiä, joka tarkoittaa noin 250.000 hehtaaria avohakkuuta. Lähes kaikki on perustettu vesistöjen varteen. Tontit voidaan vapaasti käsitellä siten, että hulevedet ohjautuvat suoraan vesistöihin, tämä johtaa vesistön ravinnepitoisuuden kasvuun ja levittymiseen. Monimuotoisuus kärsii. Puhutaan vesilintukantojen romahtamisesta. Moni vesilintu ehtii tehdä pesänsä ennen mökkikauden alkua, tämä johtaa pesien hylkäämiseen.
    Olen samaa mieltä toimittajan kanssa missä on kohtuus ja pitäisikö laajentaa näkökantaa. Ymmärrän, että kunnat kaavoittavat Suomen kansallismaisemaa rahan vuoksi ja ajattelematta mökkien aiheuttamia ympäristö haittoja. Minun mielestäni olisi tasa-arvoista käsitellä kaikkea vesistö rakentamista samalta viivalta ja valvoa ylilyöntejä. En ole koskaan nähnyt Elokapinaa istumassa ja ketjuin kahlittuna rantatontilla, mutta muutaman hehtaarin päätehakkuulla kyllä.

Metsänomistus Metsänomistus