Metsäyhtiöiden tulosjulkistusten yhteydessä esille on nostettu jälleen puuraaka-aineen kustannukset Suomessa. Lokakuun lopulla tuloksensa julkistaneen UPM:n italialainen toimitusjohtaja Massimo Reynaudo totesi, että ”Suomessa puukustannukset ovat nousseet kestämättömälle tasolle”.
Kuitupuun hinta on noussut muutaman viime vuoden aikana tuntuvasti, koska Venäjältä ei virtaa enää puuta kotimaisten tuotantolaitosten halvan puuhuollon turvaamiseksi.
Työnjälki mielessä
Samaan aikaan kun Massimo voivotteli puukustannuksia, lopettelin omassa metsässä vapaajaksoni omatoimihakkuita.
Oma puunkorjuuni tapahtuu 1970-luvun kalustolla, eli takapotkutraktorilla sekä kuormaimella varustetulla metsäkärryllä. Tehokkuudella ei voi kehuskella, mutta monelle metsänomistajalle hankintahakkuu tarkoittaa edelleen moottorisahan ja maataloustraktorikaluston yhdistämistä. Tärkeintä ei ole tuottavuus vaan työjälki ja tulevaisuuden tuotto-odotukset.
Jos kalusto pelasi ja metsuri oli iskussa, syksyisen työpäivän aikana sain keploteltua tien varteen kärrykuorman, noin viisi kiintokuutiota puuta.
Kun puita on kasvattanut vuosikymmeniä ja toimittaa ne itse tien varteen, tuntuisi mukavalle, jos työstä ja puista saisi asiallisen korvauksen. Ainakaan allekirjoittaneen työtahdilla siihen ei ole nykyisilläkään kuitupuun hinnoilla mahdollisuutta.
Kantohintaa ei jää senttiäkään
Jos hankintahakkuutyöllä pitäisi tulla toimeen metsätalousyrittäjänä, voisi metsurityön tuntihinnaksi laskea maltilliset 30 euroa tunnilta. Vanhan traktorin ja metsäkärryn kanssa puita ajaessa yhdistelmän tuntihinta voisi olla esimerkiksi 50 euroa tunnilta.
Päivän aikana minulle kertyi metsurityötunteja noin viisi ja traktorityötunteja kaksi. Yhteensä metsätalousyrittäjän pitäisi saada hommasta työtuloa siis 5 h x 30 € + 2 h x 50 €, eli 250 euroa.
Hankintakuitupuusta maksetaan tällä hetkellä noin viisikymmentä euroa tien varressa, joten viiden kuution puukuormalla voi juuri ja juuri kattaa hankintatyön kustannukset. Kantohintaa ei puulle tosin jää vielä senttiäkään.
Kuten todettua, korjuumenetelmäni tai sen tehokkuus eivät ole nykypäivää, joten laskelmaa voi syystä kritisoida populismiksi. Se antaa silti suuntaa tasosta, jolla kuitupuun hinta puuntuottajan näkökulmasta todellisuudessa on.
Tehtaita menee kiinni
Kuitupuun hinta ei ole Suomessa kestämättömällä tasolla, vaikka Massimo niin väittää. Sen sijaan yhtiöiden ongelma on, että puuta ei Suomesta enää irtoa nykyisille tuotantolaitoksille tarvittavaa määrää, vaikka hintoja nostettaisiin loputtomasti.
Firmojen metsäpäälliköt ovat taistelleet asian kanssa jo muutaman vuoden, ja nyt se on ymmärretty myös pääjohtajaportaassa. Tehtaiden sulkemisia ja erilaisia fuusioita nähdään epäilemättä lisää.
Metsänomistajan kannalta on hyvä, että puun kysyntää ja hintaa ylläpitää todennäköisesti vielä pitkään puun energiakäyttö.
Itsekin korvaan puillani lämmitykseen käytettävää sähköä. Jos puukuution energiasta saa keskuslämmityskattilassa 70 prosenttia talteen, tarkoittaa se noin 1 400 kilowattituntia energiaa. Sähkölaskussa se olisi taloudessamme noin 260 euron kustannus. Verrattuna kuitupuun viidenkymmenen euron tienvarsihintaan, kestävät kalikkani vielä aika monta käpälöintikertaa 30 euron tuntitaksalla, ja puulämmittäminen on silti kannattavaa. Sama taitaa päteä yhä useammin myös isommassa mittakaavassa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tuo on niin totta!
Tuo kuva ei tietysti ole myytävä hankintapino, -samassa nyytissä kaikki saatavat ptl:it tukista kuituun, ja aikaa tärvätty!
”Jos kalusto pelasi ja metsuri oli iskussa, syksyisen työpäivän aikana sain keploteltua tien varteen kärrykuorman, noin viisi kiintokuutiota puuta…. metsätalousyrittäjän pitäisi saada hommasta työtuloa siis 5 h x 30 € + 2 h x 50 €, eli 250 euroa…”
Kyllä kai asia on niin, että kun on olemassa metsäteollisuuden ruokintaan pelit ja vehkeet joilla nuo kalikat hieman isommassa harv.kaupassa ovat puolessa tunnissa 75 eurolla mitattuna pinoissaan, kotitarvepuiden kustannuksia on turhaa vertailla?
Vaikka hankintapuun hinta ei ole järin korkea pystyhintaan suhteutettuna, niin silti moni maajussi ”investoi” motoon ja ajokoneeseen millä tekevät sitten isojakin hankintaeriä talven aikana. Jälki voi olla monenkirjavaa ja konerempatkin vie siivunsa. Kuinkahan lie sen kannattavuuden kanssa…
Mehtäukon linjoilla myös olen. Voihan kaikkea vertailla mutta tuskin tuon kaltaista puutavaraa kannattaa siltikään ihan poltinpuiksi klapitella. Eikö tilalta toisarvoisempaa puustoa löydy? Tukit erotettuna tuokin mäntypölkkykasa antaa jo parempaa tuloa. Itse olen hyvin tyytyväinen traktori+kärry+nostin-yhdistelmän hyötyyn. Sillä on tienvarteen toimitettu nyt e-puuta iso kasa. Kohtsillään taas hankintapuun tekoon kunhan keli hiukka paranee. Poltinpuut tein pääosin ojanvarsien lepästä ja jonkinverran haavikon siistimisestä tullutta sekarankaa. Ei tulisi mieleenkään tuollaisten kuvan hyvälaatuisten mäntyrunkojen klapitus.
Ei metsäyhtiöt ole sossunkassa. Voit harrastella, ihan miten vaan haluat. Tämän takia se verottajakin ihmettelee monesti toimintaa mistä ei jää käteen mitään. Tämä on sitä harraste toimintaa.
Vielä jos kaadat justeerilla ja halot kirveellä, niin vielä vähemmän jää käteen. Hei pitää olla joku näkemys mikä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Hankintahakkuissa pitää muistaa kuntopuoli. Sopivasti tehtynä todella hyvää kuntoilua. Silläkin on rahallinen arvo.
metsurityö 15 euroa/tunti ja vanha intikka ja kärry 25euroa/tunti
Mites soskulut? Ne on lisättävä ainakin että on vertailukelpoinen. Entä alv? Sitä ei ole kantohinnoissa. Sähkön hinnassa se on kyllä. Soppa sakenee… tehkääs selvää mikä on todellisuus 🙂 Kuntosamaksuissa on alv kanssa.
Paremmin se nyt kannattaa kun aiemmin kun kuitupuu oli halvempaa.
Antinjuntti. Sos.kuluthan ovat mukana esittämässäni 75 eurossa, alvihan tulee kantohintaan ja menee omana lukunaan.
Soppa ei sakene kun ei sotketa siihen kuulumattomia asioita, kuten sitä, että eihän ostajan velvollisuus ole kustantaa mitään myyjän keksimiä kuluja missään muussakaan asiassa!? Valita saa eri vaihto-ehdoista.
Mehtäukko jälleen oikeassa. Ostaja ostaa tavaraa eikä kuluja. Hävyttömän halvasta en nyt rienaisi. Kyllä traktoriyhdistelmän kulutkin on pienet vaikka tehot ei vastaakkaan ajokoneen suoritusta. On aivan oikein verottajan pitää verohuojennukset omatoimitekijöillä. Se ei ole keltään pois vaan plussana on oman talouden avitus hankintatilillä silloin kun pystykaupoissa on suvantovaihe. Aika nopeasti on traktoriin tullut tänä vuonna 300h:ia, pelkästään siis puun ajosta, eri muodoissaan. Kevättalvi sentään meni vielä traktori-kärry-yhdistelmän Agcon verstaalla valmisteluun. Ne ovatkin nyt sitten erottamaton pari, en ala riisua metsävaunua perästä. Jätin Valtran itelle muihin työtarpeisiin.
Mielenkiintoisen artikkelin pohjalta mielenkiintoista keskustelua ja väittelyäkin parhaimman puri- ja jokiuittojen ajan tyyliin. Hyvä niin.
Tosiasia on, että puuntuottajan kannalta kaikki puut menevät liian halpaan hintaan ja myynneistäkin vielä menevät verot.
Mutta keskustelu osoittaa, että kukin voi katsoa asioita omista tavoitteistaan ja tarpeistaan käsin ja toimia myös sen mukaan.
Puun myyntivero tulisi kuitenkin puolittaa, koska metsätalous on aivan omansalaista toimintaa, missä kvartaali on neljännesvuosisata ja täten metsätalous poikkeaa täysin pääomatulojen olemuksesta, missä kvartaali voi vain muutamia minuutteja pörsseissä.
”..Tosiasia on, että puuntuottajan kannalta kaikki puut menevät liian halpaan hintaan ja myynneistäkin vielä menevät verot…”
Kuinka tuo on perusteltavissa LO? On ahneutta väittää, että puun riittävyydestä, museoinnista, lakoilla kiristyksistä yms. toiminnan vaikeuttamisesta huolimatta puulla olisi halpa hinta. Jalostajat ovat tehneet 0-tuloksia, mutta kun mikään ei riitä.
Entäpä jos kaikki puunjalostus siirtyisi Ruotsiin?