Onko pidennetty kiertoaika jo todellisuutta? Tämä kävi mielessäni, kun katsoin oman metsäni toimenpide-ehdotuksia Metsään.fi-palvelussa. Pariin kertaan harvennettuun, noin 70-vuotiaaseen kuusikkoon oli ilmestynyt toimenpide-ehdotukseksi harvennus. Muutama vuosi aikaisemmin olin käynyt Kuhmoisissa Pirkanmaalla sijaitsevalla tilalla paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa. Tuolloin arviona oli, että kuusikkoon voisi tehdä päätehakkuun noin kymmenen vuoden kuluttua. Nyt Metsään.fi kuitenkin ehdotti muutaman vuoden sisään harvennusta. Se olisi kuusikon kolmas harvennus.
Myös Metsälehti Makasiinin kolumnisti Aino Ässämäki oli kiinnittänyt huomiota siihen, että hänen metsäänsä Metsään.fi:ssä aikaisemmin ehdotettu päätehakkuu oli muutettu osin harvennukseksi. Hän kirjoitti huomiostaan Makasiinissa 1/2025 ilmestyneessä kolumnissaan. Tietooni on tullut kolmaskin vastaava tapaus.
Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt on politiikka ujutettu metsänomistajien huomaamatta Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin. Pidennetyistä kiertoajoista on käyty vilkkaasti keskustelua. Kiertoajan pidennys on nähty yhdeksi keinoksi kerryttää ja varastoida hiiltä metsään.
Otin yhteyttä Metsäkeskukseen – ajatukseni oli paljastaa suurikin salaliitto. Toisin kävi. Metsäkeskuksesta kerrottiin, ettei pidennetty kiertoaika näy Metsään.fi-palvelussa eikä tällä hetkellä ole suunnitelmissa tuoda pidennetyn kiertoajan toimenpidemalleja palveluun.
Muutokset toimenpide-ehdotuksissa voivat selittyä uudella inventointitiedolla, joka on tuotu järjestelmiin. Metsäkeskus on inventoinut metsiä vuodesta 2010 lähtien ja tuorein inventointitieto viedään Metsää.fi-palveluun. Tämä voi muuttaa puustotietoja ja tarkentaa toimenpide-ehdotuksia.
Muuttuneiden päätehakkuutietojen taustalla voi olla myös päätehakkuisiin vaikuttava laskentamuutos, joka tehtiin vuoden 2023 aikana. Siinä muutettiin lukuisia askelmakriteerejä ja käytännössä viivästytettiin päätehakkuuehdotuksia. Aikaisemmin päätehakkuuehdotusten simuloinnissa huomioitiin vain läpimitta. Vuonna 2023 mukaan laskentakriteereihin tuli läpimitan lisäksi puuston ikä.
Muutoksessa motiivina ei ollut varsinaisesti kiertoajan pidentäminen. Muutos tehtiin, koska viljavat Etelä-Suomen kuusikot kasvoivat niin vauhdikkaasti. Muun muassa lehtomaisen kankaan kivennäismailla läpimitta saavuttaa jo hyvin nuorella iällä metsänhoitosuositusten mukaisen uudistuskypsyyden rajan. Iän mukaan ottaminen rajoittaa päätehakkuuehdotusten muodostumista liian nuoriin metsiköihin. Ei siis salaliittoa tässäkään.
Lisää aiheesta: Metsään.fi-palveluun tulossa eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuehdotuksia – ”Etenemme varovaisuusperiaatteen mukaisesti”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään