Avohakkuiden pinta-aloista syntyi kiivas keskustelu, kun Yle uutisoi Hangossa tehdystä 130 hehtaarin laajuisesta lähes yhtenäisestä päätehakkuusta. Siitä, kuinka laajoja päätehakkuita Suomen metsissä todellisuudessa tehdään, ei yllättäen ole tarkkaa julkista tilastotietoa olemassa.
Maanmittauslaitoksella tilusjärjestelyjen parissa työskentelevä metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho on selvittänyt avoimesta paikkatietodatasta kuinka suuria yhtenäiset päätehakkuualat Suomessa ovat.
”Olen yhdistänyt samana vuonna uudistushakkuista tehdyt vierekkäiset metsänkäyttöilmoituskuviot yhtenäisiksi alueiksi.”
Metsäkeskukseen saapuvista metsänkäyttöilmoituksista selviää päätehakattavien kuvioiden keskikoko. Tieto ei kuitenkaan aina kerro yhtenäisen avohakkuualan todellista laajuutta. Esimerkiksi Hangon 130 hehtaarin kohde jakautuu metsänkäyttöilmoituksella yli kolmeenkymmeneen eri metsäkuvioon.
”Jos samalla kertaa hakataan useampia vierekkäisiä kuvioita, ei yhtenäisesti käsitellyn alueen kokonaisala selviä tilastosta, vaan sinne kirjautuu yksittäisten metsävarakuvioiden pinta-alat”, vahvistaa Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes.
Pinta-alaan 40–50 prosenttia lisää
Ala-ahon Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tasolla tehdyn tarkastelun perusteella uudistusalojen keskikoko on noin 40–50 prosenttia suurempi kuin metsänkäyttöilmoituksista kerätty kuviotieto kertoo.
”Päätehakkuiden keskimääräinen pinta-ala oli tarkasteluni mukaan maakunnassa vuonna 2023 noin 2,6 hehtaaria. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan luku oli 1,7 hehtaaria”, Ala-aho sanoo.
Ala-ahon tarkastelutapa ei huomioi tilanrajoja. Se tarkoittaa, että hänen luvuissaan uudistusala näyttäytyy yhtenä kokonaisuutena, vaikka se sisältäisi useamman metsänomistajan kohteita saman vuoden ajalta.
”Mutta metsän ekologian kannalta sillä on merkitystä, kuinka suuria yhtenäisiä avohakkuualoja metsiimme tehdään.”
Stora Ensolla keskimäärin suurimmat avohakkuualat
Puuta ostavissa metsäyhtiöissä avohakkuuleimikoiden keskimääräiset pinta-alat tiedetään tarkasti. Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine kertoo, että Metsä Groupin hakkuissa keskimääräinen avohakkuukohde oli viime vuonna pinta-alaltaan 1,7 hehtaaria.
”Tilastojemme perusteella yksityismetsien puukaupassa uudistushakkuiden keskimääräinen koko on noin kolme hehtaaria”, kertoo puolestaan Stora Enson viestintäjohtaja Markus Haapamäki.
UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäisen mukaan yhtiön ostamissa kohteissa avohakkuukuvion keskikoko on ollut noin kaksi hehtaaria.
”Viimeisen parin vuoden aikana avohakkuualojen keskikoko on havaintojemme mukaan hieman kasvanut. Tähän vaikuttaa todennäköisesti puun hyvä hintataso”, Kiiliäinen arvioi.
Isoimmat aukot pohjoisessa
Keski-Suomessa avohakkuukuvion koko oli metsänkäyttöilmoitusten perusteella viime vuonna 1,4 hehtaaria. Metsälehden useilta käytännön toimijoilta keräämien tietojen mukaan keskimääräinen aukon koko on Keski-Suomessa todellisuudessa noin 2–2,5 hehtaaria. Nämä arviot ovat linjassa Heikki Ala-ahon Pohjois-Pohjanmaalta tekemien laskelmien kanssa.
Koko maan tasolla päätehakkuukuvio on ollut metsäkäyttöilmoitusten mukaan vuosina 2015–24 keskimäärin 1,52 hehtaarin laajuinen mediaanin ollessa 0,96 hehtaaria.
Tyypillistä on, että pohjoista kohden aukkojen koko kasvaa kuviokoon kasvaessa. Yhtiöiden ja valtion metsissä kuviokoko on keskimäärin suurempi kuin yksityismetsissä.
Metsäkäyttöilmoitusten perusteella suurimmat päätehakattavat kuviot löytyvät Lapista. Siellä päätehakkuukuvion keskimääräinen koko vuosina 2015–24 on ollut 3,12 hehtaaria. Kainuussa ala on ollut 1,97 hehtaaria.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suomessa avohakkuualat ovat liian pieniä, että niiden hakkuut yksin kiinnostaisivat ostajia. Viisi hentaaria (5ha) olisi jo sellainen kuvio, jossa on hakattavaa riittävästi ja koneet kannattaa viedä.