”Metsä on ollut hyvä sijoitus”, totesi Hannu Liljeroos tiistaina Metsälehden lukijatapahtumassa.
Hannun hintaseurannasta tuttu Liljeroos on seurannut metsätilakauppojen hintakehitystä kymmenkunta vuotta.
Vuodet 2014–2024 kattavalla seurantajaksolla metsämaan hehtaarihinta on noussut Suomessa keskimäärin 78 prosenttia.
”Siitä pitää vähentää vähän, sillä keskipuustot ovat lisääntyneet noin 12 kuutiota ja tukkiosuus 4 prosenttia”, Liljeroos totesi.
Samalla jaksolla inflaatiota kuvaava elinkustannusindeksi on noussut 22 prosenttia.
”Reaalista metsämaan arvonnousua jää kuitenkin.”
Metsämaan reaalinen tuotto on ollut seurantajaksolla noin viisi prosenttia yli inflaation.
Liljeroos muistutti, että näissä luvuissa tarkasteltiin metsämaan arvonkehitystä. Metsän arvo muodostuu suurimmaksi osaksi puuston arvosta.
Seurantajakson aikana tukkipuiden kantohinnat ovat puolitoistakertaistuneet ja kuitupuun hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Institutionaalisten ostojen osuus suuri
Osaltaan metsämaan hintatasoa ovat nostaneet institutionaaliset ostajat: esimerkiksi yhteismetsät, säätiöt, metsärahastot ja metsäyhtiöt.
Viimeisten kolmen vuoden aikana institutionaalisten ostajien osuus metsätilakaupoista on kuitenkin vähentynyt. Vuonna 2022 niiden ostojen osuus oli peräti 70 prosenttia, 2023 osuus tippui 49 prosenttiin ja viime vuonna 43 prosenttiin.
”Paljonhan on sekin, mutta alaspäin on tultu koko ajan”, Liljeroos totesi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään