Ennätyksellinen hakkuutahti ei ole saanut metsänomistajia huolehtimaan metsäautoteistään. Kansallisen metsäohjelman mukaan metsäteitä pitäisi perusparantaa 1 930 kilometriä vuodessa, uusia teitä tarvittaisiin lähes 200 kilometriä. Viime vuonna kunnostettiin reilu tuhat kilometriä teitä ja uusia rakennettiin vajaat sata kilometriä.

Kunnostuksia vauhdittaakseen hallitus ehdottaa metsäteiden perusparantamiseen ja rakentamiseen tarkoitettujen tukien korottamista Etelä- ja Väli-Suomessa. Etelä- ja Väli-Suomen tuet myös yhdenmukaistetaan. Teiden perusparannuksissa tuki on 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, pohjoisessa tuki pysyy 60 prosentissa.

Tienteko kallistumassa?

Asiaa säätävä valtioneuvoston asetus on juuri palannut lausuntokierrokselta, ja sitä viimeistellään maa- ja metsätalousministeriössä. Aikaisimmillaan korotettuja tukia voisi olla tarjolla jo kesällä.

”Asetuksen voimaantulo voi viivästyä, jos saatujen lausuntojen perusteella joudutaan tekemään paljon muutoksia”, ennakoi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ministeriöstä.

Hän arvioi, että metsäautoteiden rakentaminen ja perusparantaminen ei muutu tukien korotuksista huolimatta juuri nykyistä edullisemmaksi. Metsäteollisuuden tutkimusorganisaatio Metsäteho valmistelee uusia normeja metsäautoteiden rakenteille. Niiden ennakoidaan nostavan kustannuksia kymmenkunta prosenttia.

Metsätehon tutkija Markus Strandström pitää väitettä yksinkertaistuksena.

”Teiden pintamateriaali pyritään mitoittamaan todellisen tarpeen mukaan. Pehmeillä pohjilla tarvitaan enemmän kantavaa materiaalia, mutta kantavilla mailla pintamateriaalia voidaan jopa vähentää.”

Pulaa hankkeiden kokoonjuoksijoista

Metsäyhtiöiden huoli metsäteistä on ymmärrettävä. Iso osa teistä on mitoitettu nykyistä kevyemmille puutavara-autoille. Uudet puuautot ovat hankaluuksissa, ellei teitä korjata.

Monien metsänomistajien on vaikea innostua melko kalliista hankkeista, kun vanhaakin tietä pääsee maasturilla taimikonhoitoon ja marjametsään. Korkeasuhdanteessa puu tekee kauppansa kehnommankin tien varresta. Usein metsäyhtiö vielä kunnostaa puukuljetuksissa särkemänsä tiet.

Suomen metsäkeskuksen johtava metsätieasiantuntija Mika Nousiainen ei silti pidä metsänomistajia metsäteiden kunnostusten pahimpana jarruna.

”Tiehankkeiden käynnistäminen, siis metsänomistajien mukaan saaminen, vie jopa vuosia. Sellaiseen ei nykyisillä, liiketoimintaa tekevillä metsäpalveluorganisaatioilla ole rahkeita.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on vain kolme ammattilaista, joilla on valmiudet ”juosta kokoon” isoja metsäautotieverkostojen perusparannushankkeita.

”Takavuosina samaa työtä teki jopa parikymmentä metsäammattilaista.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.