Kuusenkäpyjen kerääminen on osoittautunut tänä syksynä tavanomaista hankalammaksi. Syynä on puolitoista vuotta sitten voimaan tullut Euroopan unionin tietosuoja-asetus.

”Ostomiehiltä olen saanut vain yhden hyvän vinkin metsäyhtiön omille maille, vaikka olen joka jätkää pöllyttänyt”, sanoo kävynkerääjä Tapani Lamminaho Keuruulta.

Samaan pulmaan on törmännyt hämeenlinnalainen Eero Mähönen.

”Ennen sain metsäyhtiöistä tietooni päätehakkuun sijainnin, metsänomistajan nimen ja yhteystiedot. Nyt yhtiöt eivät anna enää mitään tietoja”, Mähönen harmittelee.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja sitä täydentävä Suomen lainsäädäntö kieltävät metsäyhtiöitä luovuttamasta myyjän tietoja kolmannelle osapuolelle.

”Tietosuojalain mukaisesti emme anna henkilötietoja ulkopuolisille. Laki koskee myös leimikko- ja metsänomistajatietoja mahdollista kävynkeräystä varten”, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen.

Kuusenkävyt kerätään hakkuuaukkojen tuoreista latvuksista syys-joulukuussa. Käpyjen keruu on aina luvanvaraista, myös valtion mailla.

Verkostot tarpeen

Kerättävää riittäisi, sillä kuusten latvukset notkuvat käpyjä Etelä- ja Keski-Suomessa. Edellisen kerran kuusella oli hyvä käpyvuosi seitsemän vuotta sitten.

”Ymmärrän kansainvälisesti toimivia isoja yrityksiä, vaikka tietojen luovuttaminen olisikin kaikkien metsäalalla toimivien etu”, sanoo myyntijohtaja Kari Lahtinen Siemen Foreliasta.

Metsäpuiden siemeniä tuottava Siemen Forelia on Metsähallituksen tytäryhtiö. Se keräyttää kuusenkäpyjä hyvinä käpyvuosina koko maasta Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Kuusenkäpyjä ostaa myös Tapio Palvelut ja osa metsänhoitoyhdistyksistä.

Lahtisen mukaan kerääjien omat verkostot ovat nyt tarpeen. Niihin on turvautunut myös Eero Mähönen.

”Kohteeni olen löytänyt ajelemalla kymppitietä ja havainnoimalla. Yhdestä aukosta kuulin erään tutun isännän pojalta. Seuraavaksi aion mennä sahojen portille”, Mähönen miettii.

Tapani Lamminahon toivo puolestaan lepää metsäkoneurakoitsijoissa.

”Parhaat vinkit olen saanut rekka- ja konemiehiltä. Pari hyvää aukkoa löysin ihan tuurilla. Viimeisin vinkki tuli hirvimieheltä.”

Kuusi liikkuu verkkaisesti

Metsähallitus kertoo hakkuukohteistaan kerääjille auliisti. Myös metsänhoitoyhdistykset opastavat usein kerääjiä kohteille ostaessaan käpyjä.

”Me ohjaamme kerääjät omille työmaillemme. Tosin puukauppa käy nyt hitaasti, ja uusia keruukohteita ilmaantuu vähän”, sanoo metsänhoitoesimies Merja Havo-Antila Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta.

Kaikkiaan metsikkökerääjät keräävät tänä syksynä arviolta 100 000–200 000 litraa kuusenkäpyjä, mikä tarkoittaa noin 1 000–2 000 siemenkiloa, arvioi Siemen Forelian Lahtinen.

Ensi vuonna tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomien vaikeuksien kanssa painivat todennäköisesti männynkäpyjen kerääjät, sillä männylle on ennustettu hyvää käpyvuotta.

Julkaistu Metsälehdessä 22/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.