Moni metsäteiden rakentamis- ja perusparannushankkeita tehnyt toimija on lopettamassa toimintansa. Kentällä koetaan tiehankkeisiin liittyvän byrokratian lisääntyneen voimakkaasti kemeran vaihduttua metka-tukeen viime vuonna.
”Me olemme ulkoistaneet tämän vuoden alusta isompien hankkeiden toteutuksen Temepa Oy:lle. Metka-tuella tehtävistä hankkeista on tullut liian työläitä ja taloudellisesti riskialttiita, jotta meidän kannattaisi tehdä niitä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen.
Lisääntyneen byrokratian ohella toimijat ovat tuskailleet kiristyneiden rahoitusehtojen kanssa.
”Rahoitusehdot ovat kiristyneet vähitellen jo aiemminkin. Metkaan siirryttäessä ehdot tiukentuivat entisestään ja niiden tulkinnat muuttuivat tiukemmiksi. Pitkällä aikavälillä toimintaa on erittäin haasteellista saada kannattavaksi”, erityisasiantuntija Harri Koponen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sanoo.
Koponen kokee hankalimpana sen, että alan toimijoita tai tiekuntia ei hänen mukaansa tiedoteta rahoitusehtojen tulkintojen muutoksista.
Maanlaajuisesti metsäteiden perusparannushankkeiden rahoituspäätöksistä vastaava rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta myöntää, että tulkintoihin on tullut muutoksia.
”Kemera-aikaan tulkinnoissa saattoi olla alueellisia eroja, mutta toimintaa on nyt pyritty yhtenäistämään säädösmuutoksen yhteydessä.”
Aiemmin ratkaisuja rahoituksesta teki Suomessa neljä henkilöä, nyt työlajin ohjeistus on keskitetty yhdelle vastuupäällikölle.
Omistajaselvitys ahdistaa
Yksi eniten toimijoiden tuskaa lisänneistä uudistuksista on rahoituksen saamisen ehtona oleva omistajaselvitys. Sen pitää metka-hakemuksessa olla huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin kemeran aikaan.
”Yhteisomistustiloilta 60 prosentilta osakkaista pitää olla suostumus hankkeeseen. Lisäksi pitää olla tieto siitä, mitä muut osakkaat ovat vastanneet hankkeeseen osallistumisesta”, Pirkonen kuvailee.
Kemera-aikaan riitti, että 25 prosenttia tilan osakkaista hyväksyi hankkeen. Isoissa tiehankkeissa mukana on usein yhtymiä ja kuolinpesiä, joiden kaikkien osakkaiden tavoittaminen on haastavaa.
”Minulla on Keuruulla suunniteltuna tiehanke pitkälle, mutta yhtä 90-vuotiasta pappaa ei löydy mistään. Iso työ uhkaa nyt valua hukkaan, jos hanketta ei päästä toteuttamaan”, toteaa Pätynen.
Rahoituksen ehtona on myös, että kaikille osakastiloille täytyy perustaa sivutieoikeus.
”Ehto oli jo kemera-aikaan, mutta nyt tulkinnoissa ollaan huomattavasti aiempaa tarkempia. Pidän vaatimusta sivutieoikeuden perustamisesta järkevänä, mutta tässäkin asiassa voisi olla hieman maalaisjärkistä joustoa”, Pätynen sanoo.
Sivutieoikeuksien perustaminen ja mahdollinen tiealueen leventäminen 12 metriin tarkoittaa, että hankkeet vaativat käytännössä aina tietoimituksen.
”Ei yhtään normaalia vuotta”
Tiehankkeiden suunnittelijat kaipaavat tukipolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Isoja hankkeita on riskialtista käynnistää, jos tuen jatkuvuudesta tai riittävyydestä ei ole varmuutta. Metka-tuen vaihtoehtona tiehankkeisiin on voinut hakea rahoitusta ely-keskuksilta, mutta elyn rahat ovat nyt loppu.
”Syksyn 2023 jälkeen elyltä ei ole alueellamme saanut rahoitusta puhtaisiin metsätiehankkeisiin. Jo sovittuja hankkeita on jäänyt myös toteuttamatta, kun elyn rahoitus loppui. Toimijoille rahoitustilanteesta on tiedotettu huonosti tai ei ollenkaan”, kertoo Koponen.
Metkan 70 prosentin tukitasoa pidetään tällä hetkellä hyvänä, mutta se on laskemassa jo ensi vuonna 50 prosenttiin.
”Tämä tuo varmasti painetta hankkeiden käynnistämiseen tämän vuoden aikana. Tukipolitiikka aiheuttaa nykimistä hankkeisiin. Yhtään normaalia vuotta ei ole alalla ollut pitkään aikaan”, sanoo Pätynen.
Rahoitushakemusten käsittelyajat on myös koettu pitkiksi, mutta Metsäkeskuksen Pirkosen mukaan hakemukset käsitellään noin 1–1,5 kuukaudessa, jos paperit ovat kunnossa.
”Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. Jos päätös viivästyy, on syynä usein ollut se, että hakijoilta pyydetyissä lisäselvityksissä on ollut viivettä.”
Pirkola huomauttaa, että toimijakentällä on myös käynnissä sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena osaamisessa perusasioiden osalta on puutteita.
”Tämä näkyy myös rahoitushakemusten laadussa.”
Lisää aiheesta: Yksityisteillä runsaasti korjattavaa, viidennes järeämmän perusparannuksen tarpeessa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään