Ilma- ja satelliittikuvausta ja drooneja valjastetaan taistoon kirjanpainajan tuhoja vastaan. Toiveissa on, että alkavat kirjanpainajatuhot voidaan tulevaisuudessa havaita tekoälyn avulla jo ennen kuin ne ovat nähtävissä ihmissilmin.

Metsänhoitoyhdistykset kertoivat viime viikolla ottavansa käyttöön tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuvan palvelun, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia.

Bitcompin toteuttama palvelu kertoo, missä hyönteistuhoista kärsivät metsät ja mahdolliset riskikohteet sijaitsevat. Palvelu on aluksi metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoiden käytössä. Metsänomistajien käyttöön se tuodaan syksyn aikana.

Myös Metsä Group kertoi hiljan ottaneensa käyttöön avoimeen kaukokartoitusdataan, tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvan sovelluksen, jonka avulla voidaan tunnistaa hyönteis- ja myrskytuhoja. Collective Crunchin kanssa kehitetty sovellus pohjaa satelliittikuviin.

”Kirjanpainaja vaikuttaa nopeasti puun nestevirtauksiin, mikä näkyy satelliittikuvissa puun heijastamassa valossa. Sovellus perustuu malliin, joka tunnistaa muutokset puiden heijastamassa valossa”, kertoo Metsä Groupin digitalisaatiojohtaja Olli Leino.

Leinon mukaan sovellus havaitsee puun heijastamassa valossa tapahtuvat muutokset ihmissilmää aiemmin. Haasteena on hänen mukaansa tunnistaa erityisesti alkavista tuhoista niiden aiheuttaja. Esimerkiksi kuivuuden ja kirjanpainajatuhon alkuvaiheen aiheuttamat muutokset ovat samankaltaisia.

Tällä hetkellä sovellus on yhtiön metsäasiantuntijoiden käytössä, mutta tarkoituksena on saada se loppukesästä myös yhtiön omistajajäsenten käyttöön.

Droonit apuna

Stora Enso kartoittaa kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita droonien avulla. Droonit ovat käytössä varsinkin puukaupan yhteydessä.

”Yleensä aloite kuvaukseen tulee yhtiön metsäasiantuntijalta. Näin metsäkäynti osataan suunnitella ja kohdentaa mahdollisimman tarkasti”, kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Ing­rid Peura.

Ruotsissa, missä kirjanpainajatuhoja on Suomea enemmän, Stora Enso käyttää tuhojen kartoitukseen myös satelliittikuvia. Suomessa yhtiö käyttää satelliittikuvia lähinnä metsävaratietojen päivitykseen, mutta ne ovat Peuran mukaan tulossa myös osaksi hyönteistuhojen kartoitusta.

UPM ei tällä hetkellä hyödynnä kaukokartoitusta kirjanpainajatuhojen kartoituksessa. Yhtiöstä kerrotaan kuitenkin, että kirjanpainajatuhojen kartoitusta pilotoidaan yhtiön metsissä useamman kaukokartoituspalveluita tarjoavan yrityksen kanssa.

Kuolleet puut esiin

Yksi kaukokartoituspalveluita eri tahoille tarjoava yritys on KOKO Forest. Se on kartoittanut kirjanpainajatuhoja muun muassa Helsingin ja Tampereen kaupungeille sekä Suomen metsäkeskukselle.

KOKO Forestin kirjanpainajatuhojen kartoitussovellus perustuu korkean resoluution satelliittikuviin. Niiden avulla pystytään erottamaan yksittäiset kuolleet puut ja kuolleet pienet puuryhmät, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttila, joka on yksi yhtiön perustajista.

”Kun tuhot havaitaan jo siinä vaiheessa, kun ne ovat käynnistymässä, voidaan toimia ajoissa ja estää laajamittaisempi tuho”, Junttila sanoo.

KOKO Forestilla ei vielä ole kuluttajapalvelua, mutta suuremmat metsänomistajat voivat Junttilan mukaan hyödyntää yhtiön palveluita.

Haasteita riittää

Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Melin suhtautuu kaukokartoitukseen perustuvaan kirjanpainajatuhojen yksityiskohtaiseen kartoitukseen varauk­sella. Hänen mukaansa varsinkin ilmaisiin satelliittikuviin liittyy kaksi ongelmaa: kuvien tarkkuus ja saatavuus.

”Ilmaisten satelliittikuvien pikselikoko on niin iso, ettei yksittäisiä kuolleita puita voi tunnistaa. Lisäksi ilmaisia satelliittikuvia ei ole aina saatavilla”, Melin sanoo.

Kaikkiin kaukokartoitusaineistoihin liittyy hänen mukaansa myös se ongelma, että tuhonaiheuttajaa ei niiden perusteella voi tunnistaa.

”Siitä, että voitaisiin toukokuussa tunnistaa puu, jonka kaarnan alla kirjanpainaja möyrii, ollaan kaupallisissa sovelluksissa vielä aika kaukana”, hän toteaa.

Laajempien tuhoalueiden kartoitukseen ja seurantaan kaukokartoitus soveltuu Melinin mukaan sen sijaan hyvin. Siihen, että kaukokartoituksella voisi tulevaisuudessa korvata maastokäynnit hän ei usko.

”Saapaspari metsässä on korvaamaton apuväline, kun halutaan tietää, mikä tuhonaiheuttaja on kyseessä.”

Kirjanpainaja

• » Varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen.
• » Lisääntyy mm. heikentyneissä puissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa, mutta voi runsastuttuaan iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin.
• » Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun tyvelle varisevasta ruskeasta purusta.
• » Kirjanpainajakuuset kannattaa poistaa metsästä mahdollisimman pian, mutta kuolleiden puiden poistamisesta ei ole enää hyötyä.
• » Jos kesä on lämmin, voi kirjanpainaja tehdä sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.