Maallikko törmää toistaiseksi tekoälyyn useimmiten maksuttomissa tekoälysovelluksissa, kuten ChatGPT:ssä ja Microsoftin hakukone Bingin Copilotissa.

Sovellusten käyttö on internetin selaimella helppoa. Näyttöruudulle avautuu laatikko, jossa lukee rohkaisevasti: ”Kysy mitä tahansa.” Muutamassa sekunnissa vastaus tulostuu näkyviin selkeällä suomen kielellä.

Esitin alkajaisiksi yksinkertaisen kysymyksen: Missä kasvaa Suomen suurin kuusi? Copilot tiesi vastauksen, Pukaran kuusi, josta Metsälehti uutisoi pari vuotta sitten.

ChatGPT sen sijaan joutui sepityskannalle: ”Suomen suurin tunnettu kuusi, nimeltään Suur-kuusi kasvaa Pöytyän kunnassa Lounais-Suomessa.”

Sellaista puuta ei Pöytyällä ole.

”Järjestelmä hallusinoi, eli se osaa olla vakuuttavasti väärässä”, Jyväskylän yliopistopalveluiden digipalveluiden pääarkkitehti Ari Lehtiö selittää.

Hallusinointi tarkoittaa, että suurta tietomäärää hallitseva tekoäly malli muodostaa virheellisiä, mutta todelta vaikuttavia yhteyksiä. Inhimillisestä tiedonpuutteen peittelystä ei ole kyse. Ilmiö on melko yleinen.

Varmistus vaikeaa

Itse sovellusten avulla ei ole mitään keinoa varmistua tiedon oikeellisuudesta.

”Ainoa keino on kysyä alan asiantuntijoilta”, Lehtiö sanoo.

Toiseksi kysyimme, pitäisikö avohakkuut kieltää. Tällä kertaa ChatGPT muodosti Copilotia monipuolisemman vastauksen.

”Avohakkuut mahdollistavat tehokkaan ja taloudellisen puuntuotannon, mutta samalla niillä voi olla vaikutuksia metsäekosysteemin monimuotoisuuteen ja maisemakuvaan. Avohakkuiden kieltäminen voisi olla yksi keino suojella metsien biodiversiteettiä.”

Copilotin laatima vastaus perustui ensisijaisesti eduskunnassa taannoin käsiteltyyn kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin avohakkuiden kieltämistä Metsähallituksen mailla. Tämä tuntui yllättävältä, koska avohakkuista on tarjolla valtavasti materiaalia.

Järeää laskentavoimaa ja valtavia tietomääriä

Lehtiö varoittaa, että esimerkkivastausten perusteella ei pidä tehdä liian hätäisiä päätelmiä tekoälyn suorituskyvystä.

”Sovellusten ja niiden käyttämien tekoälymallien luomiseen on käytetty valtavia summia rahaa ja voimavaroja. Tästä tulee yhtä iso ilmiö kuin internet.”

Esimerkiksi ChatGPT:n luomisen pontimena on ollut pyrkimys varmistaa tekoälyn päätyminen ihmiskuntaa hyödyttävään käyttöön. Hankkeen taustalla hääri muun muassa Elon Musk.

ChatGPT ja Copilot ovat kielimalleja, jotka tuottavat ja analysoivat erilaisia tekstejä eri kielillä ja pystyvät keskustelemaan käyttäjänsä kanssa sekä löytämään ”lukemansa” perusteella vastaukset erilaisiin kysymyksiin.

Älyä – saati ymmärrystä – tekoälyllä ei oikeasti ole. Käsittämätön suorituskyky perustuu yhdistelmään tietokoneiden järeää laskentatehoa, tilastomatematiikkaa sekä valtavia tietomassoja, joista tekoäly ammentaa vastauksensa.

Lehtiö muistuttaa, että ChatGPT tai Bing Copilot eivät ole avoimia kielimalleja, vaan niille on ”opetettu” valikoitu, vaikkakin valtava tietomäärä.

”Joku väitti, että maksuttoman ChatGPT:n lähdeaineistoksi olisi vuonna 2021 ladattu koko sen hetkisen internetin sisältö. Emme todellisuudessa tiedä, mitä se tarkoittaa.”

 

Tekoälysovellus valitsi puolensa metsurien ylimuistoisessa kiistassa

Metsälehden kokeilu osoitti, että verkon ilmaiset tekoälysovellukset eivät ole vahvimmillaan ”kuka” tai ”mikä” -kysymyksissä, mikä kertoo niiden lähdeaineistojen rajallisuudesta.

Ylivertaisilla lähdeaineistoilla ja tietojenkäsittelyteholla ryyditetyn tekoälyn ennustetaan mullistavan monia asioita ja hämärtävän toden ja illuusion rajaa.

Seuraavassa ei pyritä luotaamaan toden ja valheen rajamaita, vaan esitimme ChatGPT:n ja Bing Copilotin ilmaisversioille muutamia yksinkertaisia metsäkysymyksiä.

Metsälehti: Kuka on Metsälehden päätoimittaja

ChatGPT: Metsälehden päätoimittaja on Janne Kettunen. Janne Kettunen on vaikuttanut Metsälehdessä useiden vuosien ajan.

Bing Copilot: Metsälehden päätoimittajana toimii Petri Koskinen.

Koskinen on oikein. Janne Kettusia Google löytää useita. Eliteprospectin mukaan yksi Janne Kettunen jääkiekkoa Imatran Ketterässä.

 

Metsälehti: Kuka on Tapion johtaja?

ChatGPT: Tapion johtaja on Mika Jouhkio. Hän toimii metsäteollisuusyritys Tapion toimitusjohtajana.

Bing Copilot: Tapion johtajana toimii Ilmo Kolehmainen. Hän on vastuussa Tapion toiminnasta ja päätöksenteosta….

Mielenkiintoinen vastaus: Mika Joukio on Metsä Boardin toimitusjohtaja. Ilmo Kolehmainen oli Tapion johtaja vuoteen 2007 asti, jolloin hän siirtyi Metsähallitukseen. Oikeasti Tapion johtaja on Anne Ilola.

 

Metsälehti: Kuinka paljon Suomen metsät kasvavat vuodessa?

ChatGPT: Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 105–110 miljoonaa kuutiometriä. Tämä kasvuvauhti ylittää hakkuut, mikä tekee Suomen metsistä nettokasvavia.

Bing Copilot: Suomen metsät kasvavat vuosittain 103,5 miljoonaa kuutiometriä. Tämä kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman, joten metsävaramme kasvavat kaiken aikaa.

Molemmat ovat jäljillä ja huomaavat myös, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Copilotin vastaus kuvaa tämän hetken tilannetta. ChatGPT:n tieto on muutaman vuoden takaa. Tämä kuvannee sovellusten käyttämien tausta-aineistojen eroja.

 

Metsälehti: Mikä on Suomen eniten myyty metsätraktori?

ChatGPT: Suomen eniten myyty metsätraktori on tällä hetkellä John Deere.

Bing Copilot: Suomen toiseksi eniten myyty traktori vuonna 2022 on Solis.

Molempien vastaukset menivät nolosti pieleen. John Deere on Suomen toiseksi myydyin metsätraktori. Solis pienoistraktori. Sovellusten pitäisi näköjään tehdä maakuntamatka Vieremälle.

 

Metsälehti: Miten voin parantaa metsätalouden kannattavuutta?

ChatGPT:

1 Metsänhoito. Säännöllinen ja oikea-aikainen metsänhoito, kuten istutukset, harvennukset ja uudistushakkuut, voi parantaa puuston kasvua ja laadullisia ominaisuuksia

2 Monimuotoisuus: Suunnitelmallinen metsänhoito, jossa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus, voi lisätä metsän arvoa ja ekologista kestävyyttä.

3 On tärkeää seurata markkinatilannetta ja pyrkiä myymään pu… (vastaus loppuu kesken)

Bing Copilot:

1 Huolellinen suunnittelu ja investoinnit: Suunnittele metsätalouden toimenpiteet huolellisesti ja harkitse investointeja. Esimerkiksi hyvin hoidettu metsätie voi parantaa puun hintaa ja alentaa kustannuksia.

2 Tee tarvittavat työt oikeaan aikaan. Esimerkiksi taimikonhoito ja harvennukset on tehtävä suositusten mukaisesti. Näin vältetään tarpeettomia kustannuksia ja lisätään tuloja.

3: Metsässä on merkittävä määrä pääomaa. Valitse sopiva puuston kiertoaika ja hyödynnä metsien hakkuumahdollisuudet. Hakkuiden ajoituksella ja voimakkuudella voidaan säädellä tuloja ja menoja.

metsätalouden kannattavuutta voisi parant

Molempien neuvot sisälsivät monipuolisen listauksen tuttuja keinoja puuntuotannon tehostamiseen.

 

Metsälehti: Kumpi valmistaa parempia moottorisahoja, Husqvarna vai Stihl?

ChatGPT: Husqvarna ja Stihl ovat molemmat arvostettuja moottorisahojen valmistajia, ja kumpi on parempi, riippuu usein henkilökohtaisista mieltymyksistä ja käyttötarkoituksesta.

Bing Copilot: Vähän riippuu tarpeistasi. Jos paino ja CO2-päästöt ovat tärkeitä, Stihl MS261 saattaa olla parempi valinta.

Bing Copilot otti yllättävästi kantaa kaikkia moottorisahureita kiinnostavaan kysymykseen. Huomionarvoista on, että kolme neljästä ilmoitetusta lähteestä oli Stihlin sivustoja, mikä haiskahtaa kaupalliselta yhteistyöltä.

Lähteet:

https://chat-gpt-suomi.fi/kuinka-se-toimii/

https://www.bing.com/chat?q=Bing+AI&FORM=hpcodx

 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.