Korkein hallinto-oikeus eväsi Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristöluvan joulukuussa. Päätöksen mukaan tehdas olisi vaarantanut Kallaveden vedenlaadun. Ympäristöluvan evääminen johtui suurimmaksi osaksi sulfaattipäästöistä. Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Maailman suurin havusellutehdas olisi käyttänyt ympäristön kannalta parasta mahdollista teknologiaa, mutta se ei riittänyt.
”Ilmeisesti tehdas oli liian suuri Kallavedelle. Puolta pienempi tehdas olisi voinut täyttää ympäristöluvan ehdot”, neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi.
Päätöksen on pelätty estävän kaikki metsäteollisuuden uusinvestoinnit sisämaahan, sillä Suomen matalat järvet eivät pysty ottamaan kuormitusta vastaan määräänsä enempää. Sutinen ei kuitenkaan halua vetää johtopäätöksiä näin pitkälle.
”En usko periaatteelliseen kieltoon, mutta ympäristöluvalle pitää laittaa enemmän painoa. Niistä valitetaan jatkossa helpommin ja painetta tulee myös EU:n taholta.”
Joka tapauksessa investointi, joka korvaa vanhan laitoksen, on helpommin luvitettava kuin uusinvestointi.
Viisi vuotta valmistellun hankkeen kaatuminen närästää, ja ymmärrettävästi tilanne synnyttää huhuja, joiden mukaan tarina saisi vielä jatkoa. Monikin kaupunki on ehättänyt kertomaan, että tänne kelpaa, mutta Finnpulpin mukaan hanke kaatui KHO:n päätökseen.
Metsä Group ja Kemi – ympäristöluvan odotusta
Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan valmistelut jatkuvat suunnitellusti. Vanhaa saha-aluetta on raivattu tehtaan tieltä ja parhaillaan neuvotellaan laitetoimituksista.
Ympäristölupaa odotetaan alkuvuoden aikana ja ilmeisen mielenkiinnolla, sillä tehtaan päästöt ovat Finnpulpia suuremmat, mutta toisaalta Perämeri on Kallavettä isompi.
Investointipäätös voi tulla aikaisintaan kesällä, ja rakentaminen alkaisi välittömästi. Yhtiöstä ei oteta kantaa, vaikuttavatko mahdolliset valitukset ympäristöluvasta investoinnin aikatauluun.
Metsä Group on pitänyt takaporttia auki, sillä maailmantalouden turbulenssit voivat pitkittää päätöstä, mutta veret seisauttavaa sellun hintaromahdusta ei ole näköpiirissä.
Boreal Bioref ja Kemijärvi – lupa-asiat pisimmällä
Vaikka Kemin ja Kemijärven hankkeiden ei sanota sulkevan toisiaan pois, niin epäilys kuitenkin leijuu.
”Muuten asiat ovat selvät, mutta pääomistajien rahoituspäätös puuttuu”, Kemijärven Boreal Bioref -yhtiön toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoo.
”Siksi en pysty kertomaan tehtaan aikataulua.”
Tavoite on edelleen, että rakentaminen alkaa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kestää 30 kuukautta. Investointi maksaa 900 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan omistus voi muuttua ja enemmistö omistajista tulee kotimaasta ja Euroopasta, vähemmistö Kiinasta.
Nivala sanoo maailman opettaneen, että kaikkeen pitää varautua. Kemijärven valmiiksi suunniteltu ja luvitettu tehdassuunnitelma on paketti, jolla on markkina-arvoa. Biojalostamolla on ympäristölupa ja rakentamisen aloituslupa, mutta omalla riskillä, sillä ympäristöluvasta on lukuisia valituksia.
Kilpailutilannetta Lapin puusta Nivala ei pidä ratkaisevana, mutta huomioon otettavana. Kemijärven suunniteltu puunkäyttö on 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta puoli miljoonaa on sahahaketta.
”Pitkät toimitussopimukset suurten puuntoimittajien kanssa ovat meidän hankkeen vahvuus.”
KaiCell Fibers ja Paltamo – teollinen toimija tervetullut
KaiCell on luopunut tekstiilikuidun kehittämisestä ja kiinalaisesta yhteistyötahosta. Suunnitelma on nyt rakentaa Paltamoon perinteinen, keskikokoinen sellutehdas, ja investoijien etsintä jatkuu.
KaiCellin suurin omistaja on maakunnan kuntien muodostama Kainuun liitto. Sen lisäksi on yksityisiä sijoittajia tai heidän yhtiöitään.
Toimitusjohtaja Hannu Heikkisen mukaan parhaillaan kartoitetaan länsimaisten teollisten investoijien kiinnostusta.
”Jos toivottu teollinen toimija lähtee mukaan ja lupa-asiat ovat kunnossa, niin investointipäätös voi tulla jo tänä vuonna.”
Toisessa vaihtoehdossa KaiCell kerää tarvittavan rahoituksen markkinoilta. Omistajien omarahoitusta tarvitaan vähintään kolmasosa eli 300 miljoonaa.
Alkanut vuosi on luvitusten vuosi.
”Ympäristölupaprosessi on menossa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, ja päätöstä odotetaan maalis-huhtikuussa.”
Lisäksi teollisuusalueen tasausmaiden läjitykseen tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa. Kesän jälkeen haetaan kemikaalilupaa tehtaalle ja vesilupaa putkien ruoppausta varten.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2020
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mahtaa olla arka aihe, kun ei 10 kuukaudessa ole tullut yhtään kommenttia.
Finnpulpin hanke olisi voinut toteutua, jos sen takana olisi ollut taloudellisesti vahva toimija, mutta uudelle sellaiselle ei Suomessakaan anneta tilaa. Kilpailun rajoittamiseksi kelpaavat kaikki keinot ja bulvaanit, mukaan lukien Suomen Pankki ja Korkein Oikeus.