Artikkelit

Tiedot suojeltavien lajien elinpaikoista ovat työn ja tuskan takana. Metsätoimijoiden on haettava tietoja noin sadalta eri taholta ­– eikä takeita tietojen saamisesta ole.

Suomen ja Ruotsin erilaisista hiilinielulaskennoista syntyi iso poru. Ja väärästä asiasta, Hannes Mäntyranta kirjoittaa.

Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasumallintajien oletukset ja muiden suotutkijoiden lausunnot näyttävät keskenään ristiriitaisilta.

Akatemiaprofessori Markku Kulmalan mukaan tieteellisesti varmennettujen hiilinielujen tarve kasvaa erityisesti, jos niillä aletaan käydä kauppaa. Nyt sellaisia ei ole saatavilla.

Ero selittyy osin sillä, että Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja Suomessa Yasso07-malliin, Lukesta arvioidaan.

Luonnonarvomarkkinoille tarvitaan nyt lisää välittäjäorganisaatioita, jotta kaupan osapuolet löytävät toisensa.

Metsälehden pitkäaikainen avustaja Seppo Vuokko palkittiiin syksyllä tietokirjapalkinnolla. Suorapuheinen luontotoimittaja kaipaa julkisuuteen toistakin vastarannankiiskeä.

Valokuvaaja Juha Metso kävi ensimmäisen kerran Suursaaressa vuonna 1999. Vastassa oli lähes rikkumaton luonto.

Ruotsissa kiistellään, kenelle kuuluu Uppsalan lähistölle pudonnut meteoriitti. Oikeudenkäyntiä seurataan myös Suomessa.

Metsänhoitoyhdistysten puhelimet eivät ole vielä ruuhkautuneet, mutta yhdistyksistä arvioidaan, että tuulituhot tulevat kuitenkin työllistämään.