Joitakin viikkoja sitten Talouselämän toimittaja Petri Koskisen puhelin soi. Toisessa päässä oli headhunter, joka kertoi, että Metsälehti etsii uutta päätoimittajaa. Nykyinen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi oli jäämässä pian eläkkeelle.

”Sanoin heti, että olen kiinnostunut”, Koskinen kertoo.

”Kun tutustuin Metsälehteen tarkemmin, tajusin, että sisällöt ovat korkealuokkaisia ja lehti on hyvin toimitettu. Metsälehti on perinteikäs julkaisu, jolla on laaja lukijakunta.”

Eduksi Koskinen katsoo myös sen, että Metsälehti on sitoutunut riippumattomaan journalismiin eikä ole minkään tahon äänitorvi.

Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden omaisuudesta merkittävä osuus on metsää. Se on yksityisomaisuutta, mutta myös hiilinielu, elinympäristö huomattavalle määrälle lajeja ja virkistyksen lähde heillekin, jotka eivät omista metsää.

”Metsänomistajien oikeus riippumattomaan tietoon on kokonaisuuden kannalta tärkeää.”

Koskisen mielestä osa muista medioista näyttää metsäasioissa valinneen puolensa. Otekaan niissä ei ole erityisesti vuoropuheluun pyrkivä.

Näkökulma säilyy

Vaikuttavana Koskinen pitää myös sitä, miten Metsälehden toimittajat ovat jatkuvasti siellä, missä puu kaatuu – tapaamassa metsänomistajia ja metsässä työskenteleviä ihmisiä.

”Olen tottunut taloustoimittajana katsomaan asioita kylminä numeroina. Kuitenkin metsänomistajat katsovat asioita sukupolvien yli. Siitä seuraa näkökulman monipuolistuminen verrattuna pelkkään tuottoprosenttien tuijottamiseen.”

Lehden hyvistä ominaisuuksista huolimatta Koskinen koki myös, että hänellä voisi olla Metsälehdelle jotain uutta annettavaa.

”Haluan lisätä lehden tunnettuutta ja hiukan terävöittää näkökulmia.”

Koskinen käyttää tässä yhteydessä myös sanaa ärhäkkä: hänen mielestään Metsälehti voisi ajoittain olla nykyistä ärhäkämpi.

Nyt Koskinen on jo aloittanut Metsälehden toimituksessa ja ottaa vastuun lehden sisällöstä toukokuun alussa.

Metsälehti tulee edelleen katsomaan asioita metsätalouden ja metsänomistajien näkökulmasta. Vaikuttavina asioina Koskinen pitää esimerkiksi sääntelyä, puukaupan kehitystä, ilmaston muuttumista ja metsätuhoja sekä kaikenlaista teknologian ja metsänhoidon menetelmien kehittymistä. Myös ohjeita käytännön metsänhoitoon tullaan Metsälehden sisällöissä edelleen vaalimaan.

”Meidän on osattava kirjoittaa maallikoille, mutta kuitenkin niin, että se kiinnostaa ammattilaisia.”

Tällainen lähestymistapa on Koskiselle tuttu. Talousjournalismin puolella esimerkiksi osakesijoittamista käsittelevien uutisten on oltava sellaisia, että kuka tahansa ymmärtää ne, mutta niiden on tarjottava jotain myös ammatikseen sijoittaville.

Joskus uutispolte ottaa vallan

Metsäala on ollut Petri Koskisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään.

”Skuuppasin Kaipolan paperitehtaan sulkemisen”, hän kertoo.

Lehdistön slangissa skuuppi on uutinen, jota muilla ei vielä ole. Sellainen on aina toimituksille voitto, koska muut mediat joutuvat kertomaan omissa uutisissaan, kuka tiedon julkaisi ensin.

Koskinen ei kuitenkaan saanut Kaipola-skuupista pelkkiä kehuja. Monet pitivät häntä pahanilmanlintuna, koska paperitehtaan omistanut UPM ei ollut vielä tuolloin kertonut aikeistaan.

Uutinen perustui kuitenkin vankkaan taustatyöhön. Koskinen soitti toistakymmentä puhelua eri asiantuntijoille.

”Oli selvää, että sanomalehtipaperissa oli pandemian jäljiltä ylikapasiteettia. Kaipola ei ole meren rannalla eikä se ollut oikein kunnolla integraatti. Näistä päättelin, että se on varmasti ensimmäisenä sulkemassa.”

Koskisella oli vahva tunne, että paperitehtaiden tilanne on selvitettävä ja tiedot julkaistava. Tuo uutispolte ottaa usein vallan.

”Se ei helpota ennen kuin juttu on julkaistu. Se on sellainen pakkomielle, että tämä juttu on tehtävä.”

Tallinna, Helsinki, New York

Kolmen viime vuoden aikana Koskinen ehti tehdä paljon juttuja metsäteollisuudesta. Sitä ennen hän toimi Kauppalehden, Talouselämän ja Arvopaperin yhteisen rahatoimituksen toimituspäällikkönä, joten esimieskokemustakin on ehtinyt karttua.

2010-luvun alussa kolme vuotta vierähti New Yorkissa Kauppalehden kirjeenvaihtajana. Siellä Koskinen raportoi Wall Streetin ja myös Piilaakson tapahtumista ja ilmiöistä, joilla oli merkitystä Suomen näkökulmasta.

Suuri maailma on vetänyt Koskista puoleensa ennenkin. Hänellä on perämiehen tutkinto, jonka suorittamisen jälkeen puoli vuotta kului merillä.

Myös ensimmäinen päätoimittajan pesti oli meren takana Tallinnassa Baltic Guide -lehden peräsimessä.

Toimittajan työn Koskinen on kuitenkin aloittanut syvällä maakuntien Suomessa. Hän työskenteli 1980-luvun lopussa Satakunnan Kansan Kankaanpään toimituksessa.

”Halusin pienestä asti toimittajaksi ja lähetin tuolloin hakemuksen kaikkiin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin”, Koskinen kuvaa uransa alkua.

Moottorisaha pysyy kädessä

Ensivaikutelma uudesta päätoimittajasta voi olla kaupunkilainen pukumies, mutta moottorisaha ei ole Koskisella vieras.

Polttopuut sekä kotiin että mökille syntyvät omin käsin. Aiemmin Koskinen on tehnyt myös hankintahakkuita perheen mailla.

Talonpoikaiset juuret ulottuvat Etelä-Pohjanmaalle. Syntyjään hän on Seinäjoelta, mutta viettänyt nuoruutensa Pohjois-Pohjanmaalla Pattijoella. Mökki taas sijaitsee suvun mailla Isojoella.

Koskinen ei itse omista metsää, mutta hänen aikuiset lapsensa ovat sitä perineet.

Metsää Koskinen arvostaa erityisesti virkistyksen kautta. Patikointi Lapissa ja muilla matkoilla on vaimon kanssa jaettu harrastus.

Vaellusta säännöllisempi luontoharrastus on avovesiuinti. Tästä puhuessaan Koskinen innostuu. Vakituinen harjoituspaikka on Kaitalampi Espoossa.

”Se on pitkä, syvä ja puhdas järvi. Maisemat ovat kuin Kolilla, kun katsoo sammakkoperspektiivistä.”

PETRI KOSKINEN

• Metsälehden vastaava päätoimittaja 1. toukokuuta 2023 alkaen
• 59-vuotias
• Aiemmin toimittajana ja toimituspäällikkönä Talouselämässä, Kauppalehdessä ja Arvopaperissa sekä toimittajana muun muassa Helsingin Sanomissa
• Koulutukseltaan perämies ja valtiotieteen ylioppilas
• Asuu Helsingissä
• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta
• Harrastukset aikido, avovesiuinti, perhokalastus ja työmatkapyöräily

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.