Loppuvuodesta 2023 käynnistynyt Metsä Groupin jättimäinen biotuotetehdas Kemissä ei ole saanut helpointa mahdollista alkua. Vuosi sitten maaliskuussa tehtaan haihduttamolla räjähti, ja laitos pääsi palaamaan tuotantoon vasta kesällä.
Tänä talvena hikikarpaloita otsalle nostaa se, että talvikelit sakkaavat napapiirillä asti, vaikka on vasta helmi–maaliskuun vaihe.
”Puun varastotilanne on hyvä, mutta kyllä tästä pieni testi tulee eteen”, kertoo Metsä Groupin Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala.
Puunhankinnasta vastaava Parpala mainitsee kaksi keinoa, joilla puunkorjaajat voivat pyrkiä hellittämään heittelevien olosuhteiden talvikorjuisiin kohdistamaa painetta. Toinen keino ovat metsäkoneiden telat, toinen on puunkaato kesällä mutta ajo vasta talvella.
”Talvella pitää olla tehokas. Ja talvea pitää siirtää kesään”, Parpala sanoo.
Tällä hän tarkoittaa erityisesti sitä, että leveitä teloja käyttämällä metsäkoneet pääsevät pehmeille maille myös kesäaikaan.
”Yli puolella korjuuyrittäjistämme on käytössä turvemaatelat läpi kesän.”
Vajaa kolmannes talvikohteista on näin mahdollista kääntää kesäkorjuukelpoisiksi. Parpalan mukaan maaperä vaihtelee saman leimikon sisällä. Kantavilla teloilla saadaan koko leimikko eli hakattavaksi merkitty alue kerralla harvennettua, märimmätkin kohdat.
Korjuukohteet joko soilla tai soiden takana
Metsäkoneita moni korjuukohde kantaa riittävästi ympäri vuoden. Ongelmaksi nousee puunajo.
Parpalan mukaan puita voidaan hakata siimekseen jo kesän aikana, mutta ne haetaan pois metsästä vasta talvella, kun penkkatie kestää puunajon. Jos talvikeli pehmenee liiaksi, ensimmäisenä tulee harkittavaksi puunajon keskeyttäminen talviteiltä.
”Puunkorjuu onnistuu, mutta teiden polanteet pettävät”, Parpala sanoo.
Kemin jättitehdas nielee vuodessa yli 7 miljoonaa kuutioa puuta, kunhan vain pääsee täystuotantoon. Puunhankinta nojaa vahvasti harvennushakkuisiin.
”Iso osa niistä sijaitsee turvemailla tai kangasmailla soiden takana”, Parpala kertoo.
Vaikka aivan pohjoisimmassa Suomessa ei ole merkittävästi ojitusmetsiä, sielläkin kangasmaiden hakkuumahdollisuudet ovat soiden takana. Eivät siis kesäkorjuukelpoisia.
”Ne ovat talvitiekohteita.”
Pohjoisen mäntyä kattilaan
Kemin tehtaan käyttämästä puusta 70 prosenttia on havupuuta, loput lehtipuuta. Ja havupuu on 80 prosenttisesti mäntyä.
Pääosa puusta hankitaan Metsäliiton omistajajäseniltä. Puusta 80 prosenttia hankitaan pystykaupoilla, 20 prosenttia hankintakaupoilla.
Metsä Groupin pohjoisen yksityismetsien puukaupoista 40 prosenttia tehtiin viime vuonna uudella Metsä Group Plus -mallilla. Lukema on enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Korjuumallissa luontoa huomioidaan aiempaa enemmän, mutta Metsä Groupin omistajajäsenet saavat korvausta metsään jätetyistä lisäsäästöpuista.
”Mallin suosio yllätti ainakin minut”, Parpala sanoo.
Parpalan mukaan pohjoisen metsistä löytyy usein luontevasti metsäkohteita, kuten lehtipuuvaltaisia painanteita, jotka sopivat hyvin Plus-mallin säästökohteiksi.
”Ne olisi myös vaikeaa uudistaa. Pitäisi istuttaa, kun muu alue uudistetaan luontaisesti siemenpuilla tai kylvämällä.”
Ruotsista miljoona kuutiota
Yksityismetsänomistajilta hankitun puun lisäksi Kemin jättitehdas saa puuta Metsähallitukselta, puunvaihdoista sahojen kanssa sekä tuomalla Ruotsista. Kemin puuntarpeesta hieman yli miljoona kuutiota on laskettu Ruotsin metsien varaan.
Sahoilta tulevaa haketta Kemin tehdas keittää selluksi noin puoli miljoonaa kuutiota vuodessa.
Parpalan mukaan hakkuista 65–70 prosenttia on nykyisin harvennuksia, loput 30 prosenttia uudistushakkuita.
”Se tilanne on kääntynyt toisinpäin minun työurani aikana.”
Tehtaan pihalle 70 prosenttia puusta tulee junanvaunuilla. Tehtaan puuntarve nojaakin pitkälti isoihin junapuuterminaaleihin Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kolarissa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suomalaista SISUA.