Ruotsissa on saatu tutkimustuloksia, joiden perusteella kivennäismailla kasvavat taimikot näyttävät muuttuvan hiilinieluiksi jo 10 ikävuoden tienoilla. Entä Suomessa?
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ilmatieteen laitos esittelivät syyskuun alussa Nastolassa käynnissä olevan hiilensidontatutkimuksen tilannetta. Kuusitaimikon sitoman ja päästämän hiilen määrää on nyt mitattu kolmen kesän ajan.
Kuusentaimet on istutettu seitsemän vuotta sitten. Osasta taimikkoa on raivattu lehtipuusto pois, eli on tehty varhaisperkaus. Osa taimikosta on perkaamatonta.
Kumpikaan puoli ei ole vielä hiilinielu.
”Tällä hetkellä perkaamaton taimikko aiheuttaa kahden tonnin ja perattu taimikko kolmen tonnin edestä hiilipäästöjä vuodessa”, kertoo professori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta.
Muutama vuosi vielä odoteltava
Eteläruotsalaisen Linné-yliopiston vuonna 2021 julkaiseman arvion mukaan taimikkoalue kasvaa hiilinieluksi 8–13 vuodessa. Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston SLU:n viime vuonna julkaisema tutkimus puolestaan arvioi, että avohakattu metsäalue palaa hiilinieluksi noin 10 vuodessa.
Suomalaistutkijat eivät vielä anna tarkkaa arviota ajankohdasta, jolloin Nastolan tutkimustaimikko muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi. Tutkimusalueesta tehty mallinnussimulaatio ennusti, että taimikko muuttuisi nieluksi yhdeksän vuoden iässä, mutta malli vaikuttaa yliarvioivan hiilinielun kehitystä.
”Henkilökohtainen arvioni on, että taimikolta kestää vielä vähintään pari–kolme vuotta kasvaa hiilinieluksi”, sanoo tutkija Karri Uotila Lukesta.
Suomalaistaimikon siirtyminen nieluksi voisi siis tapahtua arviolta 10–15 ikävuoden välillä. Tämä olisi aiemmin kuin julkisuudessa tiuhaan käytetyt, mallinnuksiin perustuvat arviot, joiden mukaan suomalaistaimikoilta menisi avohakkuun jälkeen 20 vuotta kehittyä päästölähteistä hiilinieluksi. Kyseinen avohakkuuta koskeva aika-arvio löytyy esimerkiksi Suomen Luontopaneelin viime vuonna koostamasta raportista.
”Tutkimus on avannut silmiä siitä, kuinka suuresta asiasta voi olla kyse. Nuorissa metsissä pystytään lisäämään hiilensidontaa”, Uotila sanoo.
Nastolan tutkimustaimikon maapohja on hienojakoinen, joten se ei ole tyypillisin mahdollinen kuusenistutusala. Kuuset ovat myös kärsineet hallatuhoista, minkä vuoksi kasvu on voinut olla normaalia hitaampaa.
Epävarmuutta tilanteen yleistettävyyteen ovat tuoneet kaksi tavanomaista kuivempaa ja lämpimämpää alkukesää.
- Lue lisää | Milloin metsä muuttuu hiilinieluksi?
- Lue lisää |Ruotsalaistutkimus: Taimikosta hiilensitoja 8–13 vuodessa
Tausta
- TUTKIJAT mittaavat Etelä-Suomessa, kauanko metsäalueelta kestää palata hiilinieluksi avohakkuun jälkeen.
- KUUSENTAIMET istutettiin 7 vuotta sitten. Avohakkuusta on aikaa 9 vuotta.
- KIVENNÄISMAALLA sijaitseva taimikko on vielä päästölähde.
- METSÄ on hiilinielu, kun sen hiilivarasto kasvaa – eli metsä sitoo hiiltä enemmän kuin päästää.
- HIILIVARASTO on sama kuin metsän puihin, kasveihin ja maaperään sitoutunut hiilimäärä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Niin, jos olis istutettu heti hakkuun jälkeen niin olis jo melkein hiilinielu.
Pieniä ovat kuuset, jos on istutettu 7 vuotta sitten. Niissä näyttäisi olevan latvavikojakin. Boorin puute?
Saarijärvellä kääntömätästetyllä 6 vuotta sitten istutetulla kuviolla taimet ovat vähintään 2,5-metrisiä.
Sahalan Kartanossa Rautalammilla kaikki vanhat havumetsät uudistetaan jalostetuilla koivuilla (1200 kpl/ha), jotka vielä istutetaan suuriin 400 -500 l mättäisiin ajouraojien varsille.
Näistä lämpimistä ja 2-3 v heinättömistä mättäistä taimet lähtevät kasvamaan kuin ”ammuttuna” ja ensiharvennukseen päästään jo 10 vuotiaana.
On varmaa, että tällainen metsä on hiilen sitoja jo muutavia vuosia ennen EH -ikää kun kasvukin on jo tuossa vaiheessa luokkaa 10 m3/v.
Miksi käyttää hitaita ja epätaloudellisia menetelmiä kun tehokkaita ja erittäin kokonaistaloudellisiakin on olemassa.
Kaikki maapohjat eivät toki sovellu koivulle ja hirvilläkin on vaikutusta. Suosin koivunkasvatusta entisillä hakamailla asutuksen tuntumassa. Siellä ne todellakin ampaisevat nopeaan kasvuun, mikä lisäksi auttaa taimien selviämistä aluskasvullisuuden yli.
Tietenkin maapohjan kivisyys voi tehdä mahdottomaksi tuon Sahalan systeemin, joka on epäilemättä erittäin tehokas sopivilla paikoilla.
Tämä on todella tärkeä tutkimuskohde, ihmettelen vain jos koealoja on yksi yhdessä paikassa , joka ei edes ole tyypillistä kivennäismaata johon kuuset yleensä istutetaan. Olisikohan nyt syytä vähän tehostaa tämän asian tutkimista, kyseessä kuitenkin todella tärkeä asia?
Taitaa olla poliittista tutkimusta.
Vuonna 2017 kävi ilmi, että kun EU oli ilmoittanut meidän päästöiksemme 50 miljoonaa tonnia niin Suomen hiilinielut olivat yli 130 miljoonaa tonnia. Metsien vuosikasvun hiilinielu vastasi koko autokannan kolmen vuoden päästojä.
Laskentamalleja ryhdyttiin muuttelemaan nopeasti. Pian olimmekin tilanteessa, jossa olimme
juuri ja juuri plussalla. Sen jälkeen tulikin taas uusia laskelmia, joissa olimme jo 29 miljoonaa tonnia miinuksella.
Nyt sitten viherpunikit väittävät, että metsät ovatkin muuttuneet päästölähteiksi.
Kuitenkin vuoden 2017 tilanne on ennallaan. Metsät eivät ole kadonneet ja lajisto on säilynyt ennallaan.
On vain laadittu uusia laskelmia joilla päästään viherpunikkien haluamaan
lopputulokseen.
Ilmeisesti päättäjillä ei ole tiedossa IPCC:n raportti AR4 , jonka mukaan kaikista maapallon CO2 päästöistä ihmiskunnan osuus on 4,6 % ja YK:n mukaan Suomen osuus maapallon kokonaispäästöistä on 0,007%.
On valitettavaa, että poliitikot tekevät päätöksiään vain median ja lobbareiden laajoista IPCC:n raporteista poimimien populisoitujen kauhuskenaarioiden perusteella.
Noita prosentteja katsoessa ilmastonmuutoksen kokonaisuuteen ihmiskunnan vaikuttaminen on hyvin pientä ja Suomen osalta minimaalisen pientä!
CO2 on nyt 420 ppm luokkaa.
Kasvit voivat parhaiten kaksinkertaisessa pitoisuudessa. Mikä siis on ongelma? – ruokaa tulee liikaa?
Pitoisuuden nousu on saanut aavikoiden reuna-alueilla 18 % vihertymisen lisääntyminen aikaiseksi.
Suomen metsät kasvavat nyt paremmin kuin koskaan, sen havaitsee jalkautumalla luontoon.
Tämä olisi hyvä kertoa EU komissiolle, kotka pääosin asuvat aikoinaan metsänsä tuhonneissa maissa.