Kuusentaimen matka taimitarhalta istutusalalle on stressaava. Taimen juuripaakku on maanpinnan yläpuolella, mikä tekee juuriston herkäksi kuiville oloille. Lisäksi taimet hankautuvat kuljetuksissa käytettävissä pahvilaatikoissa toisiaan vasten, eikä valon ja kosteuden määrä ole yleensä ihanteellinen.
”Taimi on parhaimmillaan taimitarhalla. Matkalla istutuskuoppaan kunto voi vain heikentyä, ei enää parantua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen.
Jos kuusentaimet istutetaan hyvin varhain keväällä, kestää hetken ennen kuin ne alkavat yhteyttää neulasillaan ja tuottaa uusia hiilihydraatteja. Kesällä istutetut taimet taas alkavat välittömästi juurtua maahan ja kasvaa. Syyskuun puolivälin jälkeen istutetut taimet juurtuvat vasta seuraavana vuonna.
Pituuskasvu alkaa silmuista
Kuusentaimen juuret kasvavat pituutta ensimmäisen kasvukauden aikana tavallisesti 10–20 senttimetriä. Parhaimmillaan Luoranen on nähnyt tutkimuskohteissaan jopa puolen metrin mittaisia juuristoja.
Taimen latva voi venyä istutuskesänä 10–15 senttimetriä, joskus jopa 30 senttimetriä. Kuusentaimet kasvavat pituutta silmuista. Samaan aikaan pituuskasvun kanssa alkaa kehittyä uusia neulasia.
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kuusi kasvaa toisena kasvukautena yleensä paremmin kuin istutuskesänä.
”Taimelle voi tulla istutuskesänä stressiä. Silloin taimi käyttää energiansa mieluummin juurtumiseen kuin verson kasvattamiseen”, Luoranen sanoo.
Taimien pituuskasvu loppuu elokuun puolivälissä valon määrän vähennyttyä. Ajankohta on sama kaikkialla Suomessa, sillä taimet ovat sopeutuneet paikallisesti päivän pituuden olosuhteisiin.
Paksuuskasvu taas jatkuu syksyllä vielä jonkin aikaa pituuskasvun päätyttyä.
Paksuuskasvussa uusi kasvu muodostuu aina rungon ulkoreunalle. Kasvukauden alkuvaiheessa uusi kasvu on väriltään vaaleaa, mutta syksyn tullessa kasvu hidastuu ja tukisolukon määrä kasvaa. Uusi kasvu muuttuu silloin tummemmaksi.
Kevään kuivuus ei haittaa
Kesä on taimen kannalta ihanteellinen, jos lämpötila pysyttelee 20 asteessa, sää on aurinkoinen ja maaperä on kostea.
”Kaikkein stressaavin yhdistelmä olisi korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus ja voimakas auringonpaiste”, sanoo Luken tutkija Pekka Helenius.
Keväällä taimet sietävät sateetonta keliä paremmin kuin keskikesällä, koska silloin maassa on vielä kosteutta lumien sulamisen jäljiltä. Myös tarpeeksi syvälle istuttaminen pienentää kuivumisriskiä huomattavasti varsinkin mätästetyillä alueilla.
”On tärkeää, etteivät taimet pääsisi kuivumaan missään vaiheessa ennen istuttamista”, Helenius sanoo.
Kuusentaimi maistuu monelle
Kuusen taimituholaisista merkittävin on tukkimiehentäi, joka syö mielellään vastaistutettuja taimia. Lähes kaikki taimitarhojen taimet on käsitelty suoja-aineilla tukkimiehentäitä vastaan, mutta kemiallinen torjuntakaan ei auta, jos kuoriaisia on paljon.
Toinen yleinen tuholainen on juuriniluri. Se voi syödä taimen juuret niin, että taimi näyttää kuivuneen pystyyn.
Talvella voi tulla myyrätuhoja, kun taas istutusta seuraavana kesänä ongelmana on usein heinittyminen. Erityisesti rehevillä kasvupaikoilla kuusentaimien ympäriltä täytyy käydä polkemassa muuta kasvillisuutta nurin.
Alkuvaiheessa taimikko olisi hyvä tarkistaa joka vuosi. Oman onnensa nojaan taimia ei kannata jättää.
Kuvituksessa käytetyn kuusentaimen pituus- ja paksuusmitat perustuvat Luken tutkimuksiin Suonenjoella. Luvut ovat keskiarvomittoja taimista, jotka istutettiin 19.5. Juuriston koko on viitteellinen.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.