Taimikonhoidon kustannukset riippuvat pitkälti siitä, paljonko raivaustyöhön kuluu aikaa. Työlajeista varhaisperkaus sujuu tavallisesti nopeammin kuin taimikon myöhempi harvennus, eniten aikaa vie viivästynyt taimikonhoito.

Työajanmenekin ratkaisee sahattavien puiden määrä, paksuus ja raivausajankohta.

”Viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia suoraviivaisesti, työmäärä kasvaa viivästymisen seurauksena vuosittain lähes 10 prosenttia. Jos taimikonhoito viivästyy vuosikaupalla, kyse on huomattavasta summasta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila.

Uotilan mukaan taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät nouse merkittävästi, vaikka taimikossa käydään yhden raivauskerran sijaan suositellut kaksi kertaa. Varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen sisältävä hoitoketju on puiden kasvun ja työn laadun kannalta järkevin vaihtoehto: kasvatettavaksi valittujen puiden kasvukunto ei pääse hetkeksikään taantumaan ja varhaisperkauksen ansiosta myös taimikon harvennuksessa pääsee raivaamaan helpommin kaatuvaa, pieniläpimittaista vesakkoa.

Mätästys vähentää töitä

Se, paljonko raivauksessa poistetaan puita ja miten paksuja ne ovat, riippuu useasta tekijästä. Reilusti maanpintaa paljastavat maanmuokkausmenetelmät lisäävät taimikkoon syntyvän lehtipuun määrää ja nostavat samalla taimikonhoitokuluja.

”Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan uudistamisen yhteydessä, sitä vähemmän lehtipuista koituu haittaa taimikonhoitovaiheessa.”

Kannattavimpia maanmuokkausmenetelmiä ovat laikku- ja kääntömätästys, sillä niissä paljastuu huomattavasti vähemmän lehtipuiden siementen itämiseen sopivaa maanpintaa kuin esimerkiksi äestyksessä.

Kosteilla paikoilla riittää raivattavaa

Raivauksessa poistettavan lehtipuuston määrään ja järeyteen vaikuttaa myös kasvupaikan maaperän viljavuus.

”Kasvupaikan kosteus, kuten seisova vesi, viittaa suurempaan ja kalliimpaan taimikonhoitotarpeeseen. Kosteat olosuhteet näkyvät ennen kaikkea lehtipuun siementen suurena itävyytenä. Sitä myöten havupuutaimien kanssa kilpailevaa lehtipuustoa syntyy enemmän”, Uotila sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi turvemailla on odotettavissa enemmän taimikonhoitotarvetta ja kalliimpaa taimikonhoitoa.

Myös kasvatettava puulaji vaikuttaa siihen, millaista taimikonhoitotarve on. Kuusentaimikoissa poistetaan erityisesti lehtipuustoa, männyntaimikoiden harvennuksessa poistetaan enimmäkseen pienempikokoista mäntyä. Taimikonhoidon viivästyessä valta-asemaan päässeen lehtipuuvesakon sahaus on hankalampaa, mikä nostaa kustannuksia.

Vuodenaikakin vaikuttaa työn kestoon. Raivaukseen kuluu enemmän aikaa, jos työtä tekee kesällä lehtien ollessa täydessä mitassa tai talvella syvässä lumessa. Toisaalta kesällä tehdyn varhaisperkauksen seurauksena lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvu jää pienemmäksi ja myöhempi taimikon harvennus helpottuu.

Lähteenä myös Taimikonhoito-kirja, Metsäkustannus 2016

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.