Syksyn hirvijahtiin lisää kaatolupia

Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvikanta voi olla monin paikoin arviota suurempi.

Suomen metsissä oli viime talvena Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 90 000 hirveä. (Kuvaaja: Wikimedia Commons)
Suomen metsissä oli viime talvena Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 90 000 hirveä. (Kuvaaja: Wikimedia Commons)

Syksyn hirvijahtiin myönnettiin tänä vuonna yli 10 000 lupaa enemmän kuin viime vuonna. Lupamäärän taustalla on Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio, jonka mukaan hirvikanta voi olla monissa tapauksissa Luken laskentamallin antamaa lukemaa korkeampi.

Koska kannanarvio voi olla aliarvio, Luke on suositellut, että osassa maata jahtiin varaudutaan korkeimman hirvikanta-arvion mukaisesti. Epävarma kanta-arvio johtuu muun muassa siitä, että hirvimäärän laskentaan käytetyt mittarit, kuten metsästäjien jahdin jälkeen ilmoittama hirvikanta ja hirvikolarien lukumäärä, ovat keskenään ristiriidassa.

Myös useissa riistakeskusalueiden hirvilupatiedotteissa todetaan, että kanta on monilla hirvitalousalueilla tavoitteiden yläpuolella.

Pankkiluvilla reagointi jo samana syksynä

Hirvimäärä laski tasaisesti 2000-luvun alkuvuosista lähtien, kunnes saalismäärää pudotettiin rajusti vuonna 2012. Pudotuksen seurauksena metsissä oli viime talvena Luken mukaan noin 90 000 hirveä (arvioväli 79 000–103 000 hirveä), vaikka tämänhetkinen kantatavoite on 65 000–89 000 eläintä.

Kaatolupamäärien tämänvuotisella lisäyksellä on tarkoitus varmistaa, että lupia on riittävästi käytettävissä, kun hirvien määrästä saadaan metsästäjien tekemiä havaintoja syksyn jahdin aikana. Lisäystä on tarkoitus käyttää osin niin sanottuina pankkilupina, sillä kaatolupia ei voida enää syksyllä myöntää lisää.

Pankkiluvilla hirviä voidaan kaataa lisää jo saman syksyn aikana, jos hirvikannan havaitaan metsästettäessä olevan luultua suurempi, kuten Luke monin paikoin arvelee. Näin hirvikannan säätelyssä vältyttäisiin menneiden vuosien heilahteluilta.

”Ensisijaisena tavoitteena on kaataa 80 prosenttia lupamäärästä. Loppu eli pankkiluvat käytetään siinä tapauksessa, että hirvikanta on jäämässä liian suureksi etenkin alueilla, joilla on runsaasti liikenne- tai metsävahinkoja”, kertoo Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskanen.

Tärkeässä roolissa on viime syksynä käyttöönotettu kännykkäsovellus Oma riista, johon metsästäjien odotetaan ilmoittavan jahdinaikaiset hirvihavaintonsa. Luonnonvarakeskuksen on määrä tehdä jahtikauden edetessä väliraportti siitä, mille tasolle hirvikanta näyttää jahtihavaintojen ja kaatojen perusteella asettuvan.

Raportti on avuksi, kun pankkilupien käyttötarvetta arvioi¿daan. Pankkilupien käytöstä lopullisen päätöksen tekevät metsästäjät.

Julkaistu Metsälehdessä 24/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset