Metsänomistajakunnan rakennemuutosta 10 vuoden välein kartoittava suurtutkimus on valmistunut. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on yhä noussut.

Puolet metsää omistavista on jo täyttänyt 65 vuotta. Tutkijat kuitenkin ennakoivat, että ikääntymiskehitys hidastuu lähitulevaisuudessa.

Kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä on lisääntynyt, mutta ennakoitua hitaammin. Yli puolet metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella, ja jos eivät paikan päällä metsätilallaan, ainakin saman kunnan alueella.

Metsän tuomaa taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on kasvanut, mutta metsien virkistyskäyttöä korostavien vähentynyt. Puunmyyntihalukkuus näyttää säilyvän myös lähivuodet korkealla tasolla, mutta puolet metsänomistajista odottaa puunhintojen nousevan vuoteen 2030 mennessä.

”Taustalla lienevät metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun kysynnän lisääntyminen. Metsänomistajat ajattelevat, että jos kerran puun kysyntä nousee, silloin pitää hinnankin nousta”, kertoo Luken tutkija Harri Hänninen.

Myydään isompia määriä

Metsänomistajakunnan muutos ei ole heikentänyt puun tarjontaa. Puuta myyvien metsänomistajien määrä on laskenut, mutta ne jotka myyvät, myyvät isoja puumääriä. 80 prosenttia kotimaisesta teollispuusta on peräisin yksityismetsistä.

”Vaikka metsänomistajien yleinen tulotaso on noussut, myös metsätuloja arvostetaan. Osalle metsänomistajista metsä on selvästi sijoitus siinä missä arvopaperit ja vuokra-asunnot”, Hänninen toteaa.

Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 (Helsingin yliopisto, Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura), kyse on laajan tutkimushankkeen ensimmäisestä raportista. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2020.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.