Suomalaiset metsäntutkijat tekevät laadukasta, laajalti hyödynnettävissä olevaa työtä, sanoo amerikkalainen Paul Catanzaro.

Vuosia kestänyt hedelmällinen yhteistyö suomalaiskollegoiden kanssa johti siihen, että perhemetsänomistamiseen Massachusettsin yliopistossa keskittyvä Catanzaro matkusti Joensuuhun Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen vieraaksi.

”Suomessa on erityistä se, kuinka metsä on kutoutunut niin kiinteäksi osaksi koko yhteiskuntaa. Metsänomistajat paneutuvat metsiinsä selvästi vahvemmin kuin USA:ssa. Miksi näin on? Miten tällainen kulttuuri on syntynyt ja miten se välittyy seuraaville sukupolville?” Catanzaro listaa kysymyksiä, joihin hän haluaa löytää vastauksia neljän kuukauden Suomen-vierailunsa aikana.

Catanzaro odottaa, että visiitti on kotiyliopistolle sijoitus, joka poikii tulevina vuosina paljon hyvää.

”Tämä on minulle otollinen tilaisuus löytää uusia ideoita. Työnantajalle on eduksi, että palaan vuoden alussa innostuneena, uusien ajatusten ja laajentuneen verkoston kera. Tällaisista lähtökohdista syntyy usein uusia tutkimuskohteita sekä uutta rahoitusta.”

Erilainen ja samanlainen Suomi

Syyslukukauden ajan Catanzaro jatkaa Massachusettsin yliopiston tehtäviä Joensuusta käsin mutta pyrkii niiden ohessa solmimaan mahdollisimman paljon uusia tuttavuuksia. Tutkijan kalenterissa on sovittuja tapaamisia, mutta lisääkin mahtuu.

”Metsänomistajia, tutkijoita, poliitikkoja, teollisuutta – mitä enemmän kontakteja, sitä parempi. Matkustin tänne 6 500 kilometriä siksi, että voin tavata ihmisiä kasvotusten sekä oppia Suomesta ja Suomen metsätaloudesta.”

Yksi kannustin Catanzaron matkalle löytyy tutkijan kotiseudusta, joka muistuttaa monelta osin Suomea. Yhdysvaltojen koilliskulman kuusi osavaltiota muodostavat Uuden-Englannin seutukunnan, jossa niin metsän osuus maan pinta-alasta, yksityismetsien osuus kuin metsänomistajien ikärakenne ovat hyvin samantyyppiset kuin Suomessa.

”Nyt on mielenkiintoista verrata, miksi ja miten metsänomistukseen liittyvät käytännöt ovat kahdessa eri maassa kehittyneet niin eri suuntiin, vaikka lähtötilanne on monin osin hyvin samankaltainen.”

Ilmastonmuutos lisää neuvontaa

Yksi Suomen ja USA:n välisistä suurista eroista näkyy siinä, kuinka Catanzaroa lähellä oleva metsänomistajien neuvonta on eri maissa järjestetty.

”Suomessa metsänomistajien neuvontaan on käytettävissä hämmentävän paljon resursseja. Tämä on myös täysin ymmärrettävää: yksityiset metsänomistajat ovat niin merkittävässä roolissa niin talouden, kulttuurin kuin koko suomalaisen elämäntavan kannalta.”

Kotimaisemissaan Massachusettsin yliopiston metsäneuvojana Catanzaro välittää tutkimustietoa osavaltion yksityisille metsänomistajille, joita on noin 50 000.

”Muutaman viime vuosikymmenen aikana julkiseen metsäneuvontaan ohjatun rahoituksen määrä on pienentynyt. Tämä ohjaa painetta siihen, että opastusta kaivatessaan metsänomistajat kääntyvät entistä enemmän luonnonsuojelujärjestöjen ja teollisuuden puoleen.”

Catanzaro kuitenkin pitää yllä toivoa, että rahoituskehityksen suunta kotimaassa muuttuu.

“Nyt puhutaan paljon siitä, kuinka metsillä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yksi parhaista ja kustannustehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta on pitää metsät terveinä ja elinvoimaisina. Toivon, että metsien viime aikoina saama uudenlainen huomio näkyy jatkossa myös metsänomistajille suunnatun neuvonnan resursoinnissa.”

Paul Catanzaro

• 50-vuotias
• Asuu USA:ssa, noin 200 km New Yorkista koilliseen
• Massachusettsin yliopiston metsäneuvonnan apulaisprofessori
• Perhemetsänomistukseen keskittyvän tutkimuskeskuksen Family Forest Research Centerin apulaisjohtaja
• Naimisissa, kaksi lasta
• Tutustuu suomalaiseen metsäsektoriin syys-joulukuussa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.