Suomen näkemys metsien hiilensidonnan laskentatavasta ei saanut kannatusta Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Ympäristövaliokunta äänesti tänään tiistaina lukemin 53–9, että metsien hiilinielua tulisi verrata vuosien 2000–2012 tasoon. Suomi olisi halunnut, että vertailuvuodet poistettaisiin ehdotuksesta kokonaan.

Europarlamentaarikko Hannu Takkulan (kesk.) mukaan laskentakaava on epäreilu. Vuosina 2000–2012 meillä hakattiin puuta tavallista vähemmän muun muassa vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman takia.

”Tämän perusteella meidän nykyiset normaalihakkuumme olisivat siis jo päästöpuolella nielun sijaan. Ylipäätään referenssivuosien hakeminen menneisyydestä ei ole tätä päivää. Näitä asioita pitäisi katsoa ajantasaisesti, jotta saadaan oikeudenmukaisempia tuloksia.”

Suomen hallitus on suunnitellut tuleville vuosille lisähakkuita, jotka uhkaavat nyt kääntyä ongelmaksi. Suomi saattaa joutua ostamaan muilta EU-mailta hiilinielukiintiöitä. Toinen vaihtoehto olisi päästöjen vähentäminen entisestään muilta alueilta, kuten liikenteestä.

Ympäristövaliokunnan lähtökohdat luonnonsuojelussa

Suomen kannan mukaan hiilensidontakyvyn laskemisessa pitäisi ottaa huomioon uuden metsän istuttaminen ja metsien kasvua nopeuttavat metsänhoitotyöt.

Euroopan parlamentin maatalous- ja teollisuusvaliokunnat olivat aiemmin omissa esityksissään hyvin samoilla linjoilla Suomen kanssa. Niiden ehdotuksissa vertailuvuotta ei ollut lainkaan eikä metsien käytölle asetettu rajoitteita.

Ympäristövaliokunnan näkemys on kuitenkin toinen, ja sille annetaan enemmän painoarvoa EU:ssa kuin muille valiokunnille.

”Ympäristövaliokunnan lähtökohdat ovat luonnonsuojelussa, sillä metsäteollisuus ei ole tärkeää kovinkaan monelle Keski-Euroopan maalle. Keski-Euroopasta ja Etelä-Euroopasta on pitkälle hakattu metsät pois, joten he ajattelevat, että olisi tärkeää säilyttää metsät Skandinaviassa. He eivät ymmärrä, että meillä puun hakkuumäärät ovat pienemmät kuin metsän vuosittainen kasvu”, Takkula sanoo.

Järjestöt pettyneitä

Useat järjestöt ovat ottaneet kantaa ympäristövaliokunnan päätökseen. Maa- ja Metsätaloustuottajien Keskusliitto kertoo olevansa erittäin pettynyt.

”Kyvyttömyydestä nähdä metsien pitkäaikaiset ilmastohyödyt kärsii niin eurooppalaisen ilmastopolitiikan uskottavuus kuin ympäristökin. Talouteen linjattomuus luo epävarmuutta ja heikentää biotalouden toimintaympäristöä”, kirjoitettiin tiedotteessa.

Eurooppalaiset metsäjärjestöt ovat myös sitä mieltä, että ympäristövaliokunnan ehdottamia vertailuvuosia tulisi vielä harkita.

”Emme saisi rangaista niitä maita, jotka eivät ole käyttäneet metsiensä täyttä potentiaalia takavuosina. Jäsenmaiden pitäisi pystyä käyttämään kasvavia metsiään biotalouden kehittämiseen, ja metsänomistajien pitäisi pystyä jatkamaan investoimista kestävään metsätalouteen. Se on paras pitkän aikavälin strategia, jonka avulla voidaan vähentää hiilidioksidia ja taata metsien ilmastoa hyödyttävät vaikutukset”, sanoo Euroopan metsänomistajien liitto CEPF:n pääsihteeri Emma Berglund järjestön tiedotteessa.

Ei vielä lopullista

Hiilinielukeskustelu on osa EU:n maankäyttösektorin LULUCF-säästöpakettia. Unionin ilmasto- ja energiapolitiikalla tavoitellaan 40 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös hiilinielun laskentatavoista ei ole vielä lopullinen. Asian käsittely jatkuu alkusyksyllä, kun se etenee täysistuntoon. Hannu Takkula uskoo, että Suomella on vielä mahdollisuuksia saada oma kantansa kuuluviin.

”En alkaisi vielä sirottelemaan tuhkaa. Olen optimistinen, että kestävän metsätalouden linjalla on vielä mahdollisuus menestyä ja täysistunnossa järki voittaa. Nyt vaaditaan vain kovaa asioiden eteenpäinviemistä ja oikean tiedon levittämistä”, Takkula sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.