Suomalaisten havumetsien kauneus ymmärrettiin maalaustaiteessa vasta 1850-luvulla

Uuden suuntauksen edelläkävijänä oli nuori taidemaalari Werner Holmberg, joka kävi hakemassa oppia Saksasta Düsseldorfista.

Werner Holmbergin maalaus
Werner Holmbergin maalaus "Postitie Hämeessä" vuodelta 1860. Kuva: Jukka Romu/Kansallisgalleria

Hämeenlinnan taidemuseo juhlistaa Suomen merkkivuotta laajalla Werner Holmbergin (1830-1860) näyttelyllä. Esillä on noin 90 työtä taiteilijalta, joka lyhyeksi jääneen uransa aikana ehti uudistaa suomalaisen maisemamaalauksen. Hänet tunnetaan myös maalarina, joka löysi metsien kauneuden ja kelpuutti jopa männiköt maalaustensa aiheeksi.

Holmberg opiskeli taidetta Düsseldorfissa Saksassa, missä maalarit olivat tottuneet kuvaamaan kulttuurimaisemia ja lehtipuita. Havumetsiä tauluissa näkyi harvoin.

Kurun maisemista vuonna 1857 syntynyttä teosta ”Männikkö lähellä järvenrantaa” on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi tauluksi, jonka aiheena on pelkkä suomalaisen mäntymetsän kauneus.

Helsingissä syntynyt Holmberg jäi opintojensa jälkeen asumaan Saksaan. Kotimaahan hän teki vain kaksi luonnosteluretkeä, jotka suuntautuivat Helsingin seudulle, Satakuntaan ja Hämeeseen. Niiden annista syntyivät Holmbergin arvostetuimmat työt.

Tuohon aikaan taiteilijat maalasivat sisätiloissa käyttäen apuna ulkona tekemiään luonnoksia, sillä helppokäyttöiset tuubivärit eivät vielä olleet yleistyneet.

Samaan tauluun saattoi päätyä aiheita useista luonnoksista. Joissakin Holmbergin töissä oli elementtejä jopa kolmesta eri maasta, Suomesta, Saksasta sekä vaimon kotimaasta Norjasta.

”Suomalainen talo auringon laskun aikaan” vuodelta 1858 kuvaa Leppälahden torppaa Kurussa. Kuva: Reima Määttänen

Suomi kärsi puupulasta

Samaan aikaan, kun Holmberg ihaili Suomen metsiä, köyhää maata uhkasi puupula. Kuten tauluistakin näkee, torpan ympäriltä puut on poltettu ja maisemia koristavat käkkärämännyt, koska suorat rungot oli käytetty rakentamiseen.

”Ongelma oli vakava”, kertoo Tapani Tasanen, jonka viime vuosikymmenellä ilmestynyt väitöskirja käsitteli metsiä ennen metsäteollisuuden läpimurtoa.

”Asutuksen lähellä kaikkialta, mistä puut pystyttiin kuljettamaan hevosella tai selässä kantaen, ne hakattiin pois. Myös jokivarret olivat lähes paljaita.”

Sen sijaan tiettömien taipaleiden takana maisema oli erilainen ja metsää riitti. Sinne asti eivät kuitenkaan taiteilijan retket yltäneet. Tasanen arvioi, että puupulasta huolimatta keskimäärin metsät kasvoivat jo tuolloin enemmän kuin niitä hakattiin.

Werner Holmbergin näyttely on avoinna Hämeenlinnan Taidemuseossa 10.9. saakka.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset