Peräkärryllinen kuusentaimia odottaa istutusta metsätien varressa Kangasalla Pirkanmaalla. Kesäkuun alun aurinko paahtaa kuumana, mutta taimet ovat läheisestä metsästä lankeavien varjojen suojissa.

Ollaan Wääksyn kartanon mailla. Taustalla aukeavalla uudistusalalla näkyy hiljan tehtyjä mättäitä, joista vastaistutetut kuusentaimet pilkistävät. Mäen takaa kantautuu metsäkoneen hurina. Uudistusalalla on käynnissä koneellinen istutus.

Metsäkoneyrittäjä Pentti Pietilä katselee istutusjälkeä arvioiden. Hän tarttuu kiinni muutamaan taimeen ja varmistaa, että ne ovat tiiviisti maassa ja että juuripaakun päällä on riittävästi maata. Työn alla on kevään toinen uudistusala, joten istutuskoneen säädöissä saattaa vielä olla hiomista.

”Viime vuonna istutuksen laadussa ja nopeudessa oli hieman ongelmia. Tältä vuodelta ei ole vielä paljon kokemusta, mutta ainakin edellisellä istutusalalla jälki näytti hyvältä”, Pietilä sanoo.

Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, oli koneistutuskausi juuri alkanut – kylmän kevään takia pari viikkoa myöhässä.

Kuusikosta kuusikoksi

”Ovat nämä taimet kyllä söpöjä. Niin pieniä”, sanoo istutustyön etenemistä katsomaan tullut Wääksyn kartanon emäntä Sonja Danielsson.

Uudistusalalla tehty puukauppa on Danielssonin ensimmäinen. Kartano metsineen siirtyi hänen nimiinsä muutama vuosi sitten. Metsää kartanoon kuuluu noin 300 hehtaaria.

Puukaupat Danielsson teki metsäyhtiö UPM:n kanssa. Ehdotus hakkuualan uudistamisesta koneellisesti tuli metsäyhtiöltä, ja Danielsson tarttui siihen saman tien. Puulajiksi valikoitui kuusi.

”Täällä kasvoi aiemmin kuusta, ja UPM:ltä sanottiin, että sitä tänne kannattaa istuttaa nytkin”, Danielsson kertoo.

Koneellista istutusta kartanon mailla on tehty aiemminkin. Pietilän UPM:lle urakoiva metsäkoneyritys PJP Metsäexpertit Oy istutti kartanon metsiä koneellisesti myös vuonna 2006.

UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt kertoo yhtiön tehneen koneellista istutusta sekä omissa metsissään että yksityismetsissä 1990-luvun alusta lähtien. Parhaimpina vuosina koneistutusmäärät ovat lähennelleet paria tuhatta hehtaaria, tällä hetkellä yhtiö istuttaa koneellisesti 600–700 hehtaaria vuodessa.

”Jatkossa koneistutuksen osuutta on tarkoitus lisätä. Sitä oli helpompi tehdä silloin, kun yhtiöllä oli enemmän omia metsiä. Ne sijaitsivat sopivilla alueilla ja uudistusalat olivat isommat”, Schildt sanoo.

Tällä hetkellä koneellisen istutuksen määrät jakautuvat hänen mukaansa melko tasaisesti yhtiön omien metsien ja yksityismetsien kesken.

Harvojen käsissä

Koneellinen istutus on Suomessa harvojen käsissä. PJP Metsäexpertit teki koneellista istutusta vuosina 2006–2008, mutta luopui siitä sen jälkeen useammaksi vuodeksi.

”Koneistutusta tehtiin kaivinkoneella, johon oli liitetty istutuspää. Se ei ollut kovin kannattavaa, joten istutuskone myytiin”, Pietilä kertoo.

Kevään 2016 alla koneellinen istutus alkoi kuitenkin jälleen kiinnostaa. Kevät- ja kesäkauden työtilanne näytti heikolta, ja Pietilä mietti, miten työllistäisi kuljettajansa. Hän muisti kuulleensa istutuskoneesta, jossa istutuspää oli asennettu hakkuukoneeseen.

”Päätin selvittää, miten laite toimii, mutta se olikin myynnissä. Käytetty kone ei maksanut paljon, joten ajattelin, että kokeillaan.”

Vuonna 2016 PJP Metsäexpertit istutti koneellisesti noin 70 hehtaaria, viime keväänä istutettavana oli 45 hehtaaria. Aikaa 45 hehtaarin istuttamiseen kuluu Pietilän mukaan parisen kuukautta, taimia noin 80 000 kappaletta.

”Vuosina 2006–2008 koneellinen istutus työllisti toukokuusta syyskuuhun ja istutettavaa oli tuplasti enemmän. Nyt tavoitteena ei ollut mahdollisimman suuri istutusmäärä, vaan kokemusten kartuttaminen”, Pietilä sanoo.

Kivisyys haittana

Istutuskoneen suunnalta kuuluu metallinen kirskahdus, kun istutuspään maanmuokkausosa osuu kiveen. Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaus ja istutus hoituvat yhdellä kertaa. Istutuspään alaosassa oleva muokkauslevy tekee maahan mättään, jonka jälkeen istutuspäässä oleva pottiputkimainen laite työntää mättääseen taimen. Lopuksi istutuspäässä olevat tiivistimet tiivistävät mullan taimen ympärille.

PJP Metsäexperttien istutuspäätä on jatkokehitelty niin, että istutusputkeen valuu istutuksen yhteydessä vettä. Tämä takaa, ettei taimi jää kiinni putkeen.

Tällä hetkellä markkinoilla on kahdenlaisia istutuspäitä. Toiset istuttavat yhden taimen kerrallaan, toiset kaksi. PJP Metsäexperttien istutuskoneessa Ecolog-merkkiseen hakkuukoneeseen on asennettu M-Planterin istutuspää, joka istuttaa yhden taimen kerrallaan.

Koneellinen istutus sopii normaali- ja vähäkivisille maille. Pietilän mukaan Pirkanmaalla ollaan usein äärirajoilla.

”Arviolta vain kolmannes tai korkeintaan puolet Pirkanmaan uudistusaloista on sellaisia, joille koneistutus sopii. Istutuskohtaa ei koneellisessa istutuksessa pysty valitsemaan yhtä tarkasti kuin miestyönä teh¿täessä. Jos maaperä on kovin kivinen, ei taimia saa istutettua riittävän syvälle ja tiiviisti maahan”, hän sanoo.

UPM:n Schildtin mukaan uudistusalalla ei myöskään saa olla ongelmia vesitalouden kanssa, sillä istutuspäässä oleva maanmuokkausosa on suunniteltu mättäiden tekoon.

”Jos uudistusalalle pitää kaivaa ojia, joudutaan käyttämään kaivinkonetta. Kahden koneen siirtäminen samalle uudistusalalle vie kannattavuuden”, hän sanoo.

Koneellinen istutus asettaa ehtonsa myös uudistusalan koolle. Uudistusalan tulisi Schildtin mukaan olla vähintään puolentoista hehtaarin suuruinen, jotta koneellinen istutus olisi kannattavaa.

Koneellisen istutuksen puolesta puhuu Schildtin mielestä myös se, että koko viljelyketju on saman yrittäjän vastuulla. Sama yrittäjä huolehtii sekä istutuksesta että taimien varastoinnista, kastelusta ja kuljetuksesta istutusalalle.

Lisäksi on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Koneelliseen istutukseen voitaisiin esimerkiksi yhdistää boorilannoitus, ja istutettujen taimien sijaintitiedot voitaisiin tallentaa tietojärjestelmiin digitaalisten paikkatietosovellusten avulla.

”Se tekisi istutuksen laadun seurannasta helpompaa. Olisi helppo tarkistaa, että taimet on istutettu tasaisesti. Jalostettujen taimien tarkka sijaintitieto voisi helpottaa niiden löytymistä tulevissa harvennuksissa”, Schildt sanoo.

Kannattavuus haaste

Haasteitakin koneistutuksessa riittää. Suurin niistä on kannattavuus. Koneistutus ei saisi maksaa enempää kuin miestyönä tehty istutus.

”Istutuksiin riittää Suomessa työvoimaa, joten koneellinen maanmuokkaus ja miestyönä tehty istutus on kilpailukykyinen vaihtoehto. Se, että työmaat ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan, ei helpota tilannetta”, Pentti Pietilä sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.