Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström toteaa Suomen puunhinnoista, että ne ovat ennätyskorkealla ja maailman korkeimpia, mutta markkinatalouden määräämiä.
”Tässä toimintaympäristössä on pärjättävä emmekä valita”, Sohlström sanoo.
Hän luettelee pärjäämisen reseptiä: pitää tuottaa mahdollisimman korkealle jalostettua eli mahdollisimman kallista tuotetta ja mahdollisimman tehokkaissa integraateissa, joissa kartonki, sellu ja mekaaninen metsäteollisuus toimivat yhteen.
”Se on tapa, jolla kalliille puulle pystytään tuottamaan mahdollisimman korkeaa lisäarvoa.”
Sohlström korostaa Oulun kartonkitehdasta hyvänä esimerkkinä. Siellä tuotetaan kuluttajapakkauskartonkia, joka on isoista metsäteollisuustuotteista kallein, ja tuotanto tapahtuu tehokkaassa integraatissa.
Hän arvioi, että Stora Enson kuluttajapakkauskartonkien 1200-1400 euron tonnihinta on tuplasti selluun tai painopaperiin verrattuna, keskimäärin syklien yli katsottuna.
Sohlström ei sano kuluttajapakkauskartonkeja vähemmän kilpailluiksi, mutta laatuvaatimukset ovat todella kovia. Tuotantoprosessi on vaativa erityisesti taivekartongeissa, jotka rakennetaan useista eri kerroksista ja erilaisista kuiduista.
”Sitä ei kuka tahansa pysty tekemään ja liiketoimintaan tulemisen kynnys on korkea.”
Jossittelu Venäjän-puulla ennenaikaista
Metsäteollisuustuotteiden hinnat asettuvat maailmanmarkkinoilla, mutta puunhinnat ovat nousseet ennen kaikkea Pohjoismaissa ja Baltiassa Venäjän-tuonnin loppumisen vuoksi.
”Muualla maailmassa ei ole koettu samaa puun hinnan nousua. Amerikkalaiset kilpailijat maksavat tehtaan portilla omasta raaka-aineestaan suunnilleen neljänneksen verrattuna suomalaisiin puunhintoihin.”
Yleinen usko on, että puunhinnat pysyvät korkeina niin kauan kuin venäläinen tuontipuu pysyy poissa. Sohlström kuittaa spekuloinnit Venäjän-tuonnin alkamisesta ennenaikaisiksi.
”Meillä on erittäin korkeat laatuvaatimukset, sertifiointivaatimukset, puun jäljitettävyysvaatimukset, jotka ovat osa tarjoomaa asiakkaille, emmekä ole miettineet puuntuonnin aloittamista Venäjältä.”
Pohjoisen kaikki sahat jatkavat
Junnikkala-kaupalle on saatu kilpailuviranomaisen hyväksyntä. Kauppa on tarkoitus viedä loppuun toukokuun alussa, jolloin alkaa myös Junnikkalan integrointi eli yhdistäminen Stora Ensoon.
”Junnikkala-kauppa tehdään, jotta Oulun-integraatista saadaan entistä tehokkaampi.”
Ilmassa on ollut kysymys, mitä tapahtuu Junnikkalan pienemmille sahoille Kalajoella ja Oulaisissa ja Stora Enson vanhalle Veitsiluodon-sahalle.
”Toiminta Junnikkalan kolmella sahalla jatkuu normaalisti. Oulun-tehdas, Junnikkalan kolme sahaa ja Veitsiluodon saha muodostavat yhden integraattikokonaisuuden.”
Sohlström ei ota kantaa Junnikkala-brändin säilymiseen, mutta toteaa sen vahvaksi. Junnikkalan perintöä eli asiakassuhteita halutaan vaalia. Junnikkalan veljekset Kalle ja Veli-Matti jatkavat Stora Enson palveluksessa.
Organisaatiota madalletaan
Stora Enso ilmoitti tulosjulkistuksen yhteydessä uudesta organisaatiomallista.
Nykyisessä, poistuvassa mallissa toimitusjohtaja Sohlströmin ja tehtaanjohtajien välillä on kaksi johtajaporrasta. Uudistuksessa niistä toinen poistuu ja Sohlströmin ydintiimi koostuu seitsemän toimialueen liiketoimintajohtajista sekä neljästä konsernitoiminnosta.
”Uudistuksen tavoitteena on viedä tulosvastuuta lähemmäs asiakkaita ja operatiivista toimintaa.”
Kuluttajapakkaukset Stora Enson tie
Kysymykseen, mikä on Stora Enson idea, Sohlström antaa vastauksen, että se on olla uusiutuvien pakkausten yhtiö.
”Ne tuovat noin 60 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja investoinneista kolme neljäsosaa on suunnattu niihin. Mutta jotta voi olla tehokas pakkausmateriaaleissa, pitää olla vahva myös sellussa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa, sahauksessa.”
Kuluttajapakkauskartonkien kysyntä korreloi vahvasti yleisen kuluttajakysynnän kanssa. Tuotetta tarvitaan lähes kaikessa mitä tavaratalojen hyllyiltä löytyy.
”Pitkällä aikavälillä tämä on kasvava ja hyvin houkutteleva markkina.”
Stora Enson bisnesidea on pitkälti samansuuntainen kuin Metsä Boardin. UPM taas tukeutuu enemmän markkinaselluun, paperiin ja onnistuessaan myös biojalosteisiin.
Uusien tuotteiden piirissä Stora Ensolla on styroxia muistuttavan pakkausvaahdon kanssa jo alkavaa liiketoimintaa. Sähköautojen akkujen anodimateriaali on saanut julkisuutta, mutta kaupallistaminen odotuttaa, samoin kuin monet odotuksiltaan pienemmän volyymin tuotteet.
”Uuden liiketoiminnan rakentaminen vie oman aikansa, se on realismia.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
