”Oikea reitti olisi kulkenut Metsähallituksen mailla.” Näin vastataan Stora Ensosta kysymykseen, mistä metsäkoneiden olisi pitänyt ajaa, että Hukkajoen raakkutuho olisi voitu välttää.
Oikeaa reittiä ei kuitenkaan ajettu, vaan metsäkoneet menivät Hukkajoen poikki ilmeisesti siksi, että niin oli tehty aiemminkin.
Raakkutuhon taustalla oleva päätehakkuuala sijaitsee Kainuussa Suomussalmella. Se on metsänkäyttöilmoitusten perusteella noin 50 hehtaarin suuruinen ja rajautuu pohjoisreunastaan Hukkajokeen.
Ely-keskus lähetti sekä metsänomistajalle että Stora Ensolle toukokuussa kirjeen, jossa kerrotaan, että kaikki jokeen rajautuvat leimikot sijaitsevat raakun esiintymän läheisyydessä. Kirjeessä todetaan, että jokea ei saa ylittää koneilla esiintymispaikan kohdalta.
Metsähallituksen maat, joiden kautta oikea reitti hakkuualalle olisi Stora Enson mukaan kulkenut, sijaitsevat hakkuualan itäpuolella. Yhtiöstä kerrotaan, että Metsähallitukselta olisi saatu lupa ajaa heidän maidensa kautta, kunhan siitä olisi maksettu korvaus.
”Valtion maiden läpi kulkeva tie sijaitsee puolen kilometrin päässä hakkuualasta. Sieltä tie jatkettiin nyt alueelle niin, että ajourien kunnostukseen tarvittavat koneet pääsivät paikalle jokea ylittämättä”, sanoo Metsähallituksen Luontopalveluiden projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.
Hän arvioi, että joen ylittämisen taustalla voi olla haluttomuus maksaa Metsähallitukselle korvausta. Metsäkoneet ovat ylittäneet Hukkajoen samasta kohdasta aiemminkin.
”Hakkuualalla tehtiin silloin harvennuksia. Teimme joen ylityksestä jo silloin ilmoituksen ely-keskukseen”, Luhta sanoo.
Talvikaan ei olisi auttanut
Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen arvioi, että metsäkoneet ovat ylittäneet joen mahdollisesti juuri siksi, että niin on tehty ennenkin.
”Olettamus on ollut, että siitä mennään nytkin. Tästä pitää viisastua, ettei näin tapahdu enää uudestaan”, hän sanoo.
Savonen painottaa olevansa tiedotusvälineiden kautta saamiensa tietojen varassa, mutta pohtii, olisiko tuho voitu välttää, jos liikkeellä olisi oltu talviaikaan tai jokeen olisi tehty esimerkiksi puunrunkojen avulla väliaikainen silta.
”Ne ovat ne elementit, jotka meillä on. Suomessa tullaan menemään jokien ja purojen yli tämänkin tapauksen jälkeen. Pakko on, joka paikkaan ei ole metsäautotieverkostoa.”
Metsähallituksen Luhdan mukaan Hukkajoen raakkualuetta ei olisi voitu ylittää talvellakaan. Väliaikainen ponttoonisilta taas ei hänen mukaansa sovi raakkualueen ylittämiseen.
Jutusta on poistettu kartta 29.8.2024 raakkuesiintymien salassapitovelvollisuuden takia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Edellisella kerralla Ely-keskus siis katsoi asiaa läpi sormien tai ehkä lähetti vain huomautuksen asiasta. Tämän perusteella nyt ajettiin samasta kohdasta kuin viimeksi ja oletettiin seurauksien tai niiden puutteen olevan saman kuin viimeksi.
Metsähallituksen perimät kohtuuttomat tie-/kulkumaksut pitää poistaa välittömästi. Ne ovat vain aiheuttamassa ympäristötuhoja.
Yrittäjällä ei ole käytännössä ollut muut mahdollisuutta ,kun käyttää entistä reittiä joen yli. Teiden tekeminen ja kulkuyhteyksistä päättäminen ei liene korjuuyrittäjän vastulla. Kun eteen isketään korjuusuunnitelma ja se edellyttää ,että puut toimitetaan tietyllä aikataululla ,ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia ruveta neuvottelemaan tieoikeuksista eikä ryhtyä tekemään tietä. Edellä mainittu on vain ja ainoastaan maanomistajan tehtäviä . Tie on oltava valmis ,kun korjuu aloitetaan.
Ely-keskuksen olisi muuten pitänyt estää hakkuu ,kun oli tieto ,että palstalle vaaditaan tieyhtys ,jotta hakkuu voidaan toteuttaa.
Tässä tapauksessa Metsähallituksen tie liittyy yksityiseen tiehen ja sitä pitkin pääsee yleiselle tielle. Tiekunnalla on myös oikeus periä ulkopuolisilta tien käyttäjiltä käyttömaksu.
Kuljetusmaksut yms. ovat normaalia toimintaa.
Elyllä tässä näyttääkin muodostuvan kummallinen rooli? Iso puumäärä ei ole muka soittanut mitään kelloa….?!
Elyn olisi pitänyt yksiselitteisesti kieltää joen ylitys.
Metsälehdelle iso kiitos kulkuyhteyksiä selventävästä jutusta!
Tuo Metsähallituksen ”metsäkoneiden joenylityspaikka” kiinnostaa käydä tutkimassa, missä kunnossa se on?
Paras on siltavaihtoehto, esim. armeijalla on siirrettäviä siltoja, jonka Metsähallitus voisi hankkia!
Kainuun ELYkeskus on tässä jupakassa
takamatkalla;heikkoa ohjeistusta,laiskaa
kontrollia, ”jänkäjääkärit” saavat itsekseen huseerata korvessa miten lystää!
Tottahan toki tien käytöstä pitää maksaa. Miksi ei maksettaisi isoilla koneilla ajamisesta, kun mummo maaseudulla maksaa tiehoitokunnalle vuosimaksun, kun ajaa taksilla 2 kertaa kuukaudessa ruokakauppaan.
Edellisestä kerrasta oli noin 12 vuotta. Sinä aikana raakkukanta oli palautunut. Niin käy myös nyt. Ei tässä mitään suurta lopullista tuhoa tullut. Nyt aikaa menee toki enemmän.