? Miten Ukrainan-sotavaikuttaa Suomen metsäteollisuuteen?

Suomen metsäteollisuustuotteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna 0,5 miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia viennin kokonaisarvosta. Vienti oli valtaosin kartonkia ja paperia. Puutuotteiden vienti on vähäistä.

Metsäteollisuustuotteiden tuonti oli 0,24 miljardia euroa, 15 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta. Tuonnista yli 70 prosenttia oli sahatavaraa ja koivuvaneria. Lisäksi tuotiin sellua ja Suomen omaan tuotantoon verrattuna suhteellisen runsaasti sanomalehtipaperia.

Raakapuun tuonnin arvo oli 0,33 miljardia euroa.

Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat lopettaneet puun tuonnin sekä tuotannon Venäjällä. Yhtiöillä on Venäjällä sahoja, aaltopahvi- ja vaneritehtaita, tarrapaperin jakeluyhtiöitä sekä metsänvuokra-alueita. Niiden osuus kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdosta on 2–3 prosenttia.

?Miten sota vaikuttaa puukauppaan?

Puun tuonnin loppuminen Venäjältä lisää kotimaisen puun tarvetta. Kysynnän lisääntyminen luo painetta sille, että puunhinta nousee Suomessa. Toisaalta sodan vaikutus metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoihin voi viedä toiseen suuntaan, eli vähentää tuotteiden kysyntää ja suomalaistehtaiden ja -sahojen puuntarvetta.

Venäjältä tuodaan Suomeen pääasiassa sellutehtaisiin päätyvää koivukuitupuuta ja selluksi sekä poltettavaksi päätyvää haketta. Kotimaisen puun tarve voi siis lisääntyä niin metsäteollisuudessa kuin energiantuotannossa. Tilanne voi koventaa metsäfirmojen ja energiayhtiöiden kilpailua pieniläpimittaisesta puusta, joka kelpaa joko kuitupuuksi tai energiapuuksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Venäjältä tuodun noin 4,5 miljoonan kuution koivukuitupuumäärää on hankala korjata Suomesta tehokkaalla tavalla: puhtaita koivuleimikoita, kuten peltokoivikkoja, on rajallinen määrä ja koivua kertyy muiden hakkuiden yhteydessä.

UPM:n sellun- ja paperintuotantoa koskeva lakko jatkui ainakin maaliskuulle, mikä pienentää metsäteollisuuden tuontikoivun ja muun kuitupuun tarvetta vuonna 2022.

Energiapuusta ja hakkeesta lisää sivulla 52.

?Mistä saadaan korvaava koivukuitupuu?

Kotimaan hajallaan olevat koivuvarat eivät riitä korvaamaan 4,5 miljoonan kuutiometrin Venäjän-tuontia täysin. Tuonti on hoidettu junilla, ja ison määrän muuttuminen rekkakuljetuksiksi saattaa muodostua pullonkaulaksi.

Puuttuva määrä voidaan osittain hankkia Ruotsista ja Baltiasta. Eukalyptuksen tuontia voi lisätä sekä kääntää koivusellutuotantoa havuselluksi.

Joka tapauksessa koivukuitupuusta tulee niukkuutta, josta seuraa hinnannousua. Sen vaikutukset yltävät Suomen rajojen ulkopuolelle.

?Miten sahatavaramarkkinoiden käy?

Venäjä etenkin ja myös Valko-Venäjä ja Ukraina ovat kaikki huomattavia sahatavaranviejiä. Yhdessä ne ovat vieneet Euroopan markkinoille kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä on kahdeksan prosenttia Euroopan sadan miljoonan kuutiometrin kulutuksesta.

Se määrä on nyt markkinoilta pois. Samaan vaikutusketjuun liittyy, että Saksassa on kaksi venäläisomisteista, yhteiseltä tuotantomäärältään kahden miljoonan sahatavarakuution sahaa, ja niiden tuotanto pysähtyy.

Euroopan sahatavaramarkkinoilla on odotettavissa niukkuutta ja hinnannousua. Yhdysvaltojen ennätyskorkeat sahatavarahinnat ovat vetäneet sahatavaraa Euroopasta Atlantin yli, mutta Euroopan hinnannousu merkitsee tavaran jäämistä vanhalle mantereelle.

Venäjän sahatavaraviennistä valtaosa on mennyt Kiinaan, ruplan romahdus lisää vientiä. Suomen sahojen kannalta Kiinan-markkinat tukkeutuvat, mutta Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoille tulee tilaa.

?Mitä ennätyskalliista energiasta seuraa?

Polttoaineiden kallistumista vielä puolella nykyisestä pidetään mahdollisena. Korjuun ja kuljetuksen kustannukset nousevat. Sähkön kallistuminen osuu etenkin mekaaniseen puunjalostukseen eli sahoihin ja mekaaniseen kuidutukseen.

?Mikä on metsäkonevalmistajien tilanne?

Ponsse on ilmoittanut keskeyttävänsä koneiden ja varaosien viennin Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä sulkevansa Venäjällä olevat huoltotoiminnat. Venäjän ja Valko-Venäjän myynti oli viime vuonna 20 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

John Deere Forestry on keskeyttänyt kaiken viennin Venäjälle. Venäjän osuus yhtiön viennistä on 20 prosenttia.

?Miten sota vaikuttaa metsänomistajiin?

Aika näyttää, mutta moni asia on metsänomistajan puolella. Monien raaka-aineiden sekä energian hinnat rikkovat ennätyksiä, metsäteollisuustuotteet eivät tee poikkeusta.

Hinnannousu luo inflaatiopainetta sekä kysynnän että kustannusten suunnasta, mutta metsä tarjoaa inflaatiosuojan ja enemmänkin.

Koostetta varten on haastateltu erikoistutkija Jari Viitasta Luonnonvarakeskuksesta ja Venäjä-asiantuntija Timo Tolosta Metsäteollisuus ry:stä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.