Metsälehden juttu Suomen suurimmista puista sai lukijat liikkeelle. Kuopiosta paljastui ilouutinen: jättimäinen berliininpoppeli on yhä pystyssä.

Metsänomistaja Seppo Hassinen halusi siistin ja helppokulkuisen uudistusalan. Itse kehittelemällä koneella se onnistui.

Ajourien keskimääräinen leveys on kasvanut samaan tahtiin kuin korjuukalusto. Ensiharvennuksissa valtaosa puusta kertyy ajourilta.

Moottorisahan käyttöikää voi pidentää perushuollolla ja kuluvien osien kuntoa tarkkailemalla.

Rämeiden maailma on moniulotteinen. Osa ojitusalueista on yllättävän viljavia, osalle kannattaa antaa vauhtia tuhkalannoituksella, osa jättää metsätalouden ulkopuolelle.

MTK:n tuore metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola haluaa varmistaa, että suomalaiset metsänomistajat voivat tulevaisuudessakin päättää itse metsiensä käytöstä.

Valamon luostari on ortodoksiperinteen tyyssija, jonka asukkaat ovat sitoutuneet vaatimattomaan elämään. Se on myös suuri metsänomistaja, jonka metsänhoidon periaatteena on viljely ja varjelu.

Joitakin kiinnostaa, kertoo Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi. Mutta on tärkeää tietää, mitä metsäalan työ tarkoittaa.

Kuolinpesän jakamisessa suurin ponnistus on jakosopimukseen pääsy. Esimerkiksi pesän metsät voi jakaa monella tavalla.