Puhelimen karttasovellukset näyttävät käyttäjänsä sijainnin yleensä muutamien metrien tarkkuudella, mutta vaihtelu tarkkuudessa voi olla suurta. Umpeen kasvanut tilanraja tai kadonnut rajamerkki voi jäädä paikantamatta, jos heittoa sijainnissa mitataan metreissä.

Virallisesti rajat voi osoittaa vain Maanmittauslaitoksen viranomainen lohkomisen tai rajankäynnin yhteydessä. Palvelu on kuitenkin maanomistajan näkökulmasta usein kallis. Pahimmillaan rajalinja jää vuosikausiksi tukkoon, kun rajan lähellä toimitaan varman päälle omalla puolella pysytellen.

Suomalainen tarkan maanmittauksen pioneeri Geotrim Oy sekä Karttaselain-sovelluksen kehittäjä Accel-Bit ovat tiedostaneet haasteen ja tarjoavat siihen uudenlaista ratkaisua.

”Nyt pystymme tuomaan jopa senttiluokkaan saakka yltävän paikannuksen hinnaltaan yhä useamman käyttäjän saataville”, kuvailee myyntipäällikkö Kari Tenhunen Geotrimistä.

Houkutteleva vaihtoehto metsäpalveluyritykselle

Geotrimin palvelun käyttö edellyttää käsikahvalla varustettua Trimblen Catalyst GNSS -vastaanotinta. Lisäksi tarvitaan puhelin tai tabletti, jossa on asennettuna Karttaselain-sovellus. Vastaanottimen arvonlisäveroton hinta on vajaat tuhat euroa. Karttaselaimen Plus-tilaus maksaa 39,90 euroa vuodessa.

Jotta GNSS-paikannuksen tarkkuudessa päästään luotettavasti metrejä tarkempaan tasoon, vaatii satelliittien signaali ylimääräisen korjauksen. Geotrimin ratkaisussa signaalit korjataan erillisen Trimble Catalyst -sijaintipalvelun avulla. Se perustuu Trimblen omiin tietoliikennesatelliitteihin ja tukiasemaverkostoon. Sijaintipalvelun voi ostaa haluamalleen ajanjaksolle.

”Esimerkiksi sijaintipalvelu, jolla päästään 10 sentin paikannustarkkuuteen, maksaa 300 euroa kuussa”, Tenhunen kertoo.

Yksittäisen metsänomistajan tarpeisiin paketti on edelleen kohtalaisen arvokas, mutta metsäpalveluyrittäjistä, leimikon suunnittelijoista tai vaikka yhteismetsistä löytynee kiinnostusta ratkaisulle.

Teknologia kehittynyt nopeasti

Tenhusen mukaan paikannuslaitteet ja järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina huimasti.

”Tarkka paikannus onnistuu kohteissa, joissa sitä ei olisi kymmenen vuotta sitten voinut ajatellakaan. Tietysti ympäristön rajoitteet satelliittien signaalin vastaanottamiselle on edelleen tiedostettava.”

Tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, auringon aktiivisuus, maaston muodot sekä puuston peitteisyys. Myös GPS-häirintä on noussut tänä vuonna otsikoihin. Tenhusen mukaan se kuitenkin eliminoidaan satelliittipaikannuspalvelulla, eikä häirintä ole vaikuttanut Geotrimin palveluiden käytettävyyteen merkittävästi.

”Palvelulla saavutetaan hyvin luotettavasti luvattu tarkkuus. Karttaselaimen Plus-versioon on kehitteillä myös indikaattori, joka kertoo sen hetken paikannustarkkuuden. Tämä tieto löytyy jo nyt sijaintipalvelun sovelluksesta.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.