Ei ole tarkoitus mainostaa, mutta kerrotaan kuitenkin, että Tornatorin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Siis tämän uudemman Tornatorin, joka on jokseenkin sama asia kuin Stora Enson yhtiöitetyt metsät laajennetulla omistuspohjalla ja johon monen mutkan kautta on päätynyt Enso-Gutzeitin, Ahlströmin, Kajaani-yhtiön ja Veitsiluodon maanomistuksia.

Vanhempi Tornator oli viime vuosisadan alkupuolella toiminut metsäteollisuusyritys, joka sulautettiin Enso-Gutzeitiin ja jota pidettiin pöytälaatikkoyhtiönä uudemman Tornatorin perustamiseen saakka.

Tornator on viime vuosikymmenellä noussut yli UPM:n maan suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi. Suurempi on vain valtio, jonka maita hallinnoi Metsähallituksen Metsätalous Oy.

Kehäkolmosen kohinassa

Tornatorilla on metsiä Suomessa noin 640 000 hehtaaria, etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa sekä Kemin ja Oulun seudulla.

Yhtiön eteläisin konttori sen sijaan on toisenlaisessa ympäristössä, kehäkolmosen varrella Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Toimitusjohtaja Henrik Nieminen kävelee koronan hiljentämässä toimistossa farkuissa ja ruutupaidassa. Nieminen on kauppatieteilijä, joka siirtyi Stora Enson talous- ja rahoitusosastolta Tornatorin talousjohtajaksi yhtiötä perustettaessa. Tänä vuonna hänelllä täyttyy kolmas vuosi toimitusjohtajana.

Niemisen mukaan Tornatorilla ei ole määrällisiä kasvutavoitteita, vaan kasvetaan, jos se kannattaa. Kotimaassa kasvutahti on ollut reilut 10 000 hehtaaria eli 1,5 prosenttia vuodessa.

”Parasta on ostaa ydinalueiden läheisyydestä, jotta olemassa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan ostotilat.”

Kiinnostusalue on kuitenkin laaja eli Stora Enson metsäpalvelualue, joka kattaa koko maan aivan läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Pienetkin tilat kiinnostavat, jos sijainti on nykyisten omistusten lähellä.

Tilamarkkinoille takamatkalta

Tornatorilla ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä kemerarahoitukseen, joten yritys kilpailee tilamarkkinoilla takamatkalta suhteessa henkilöomistajiin ja yhteismetsiin. Puuttuva vero- ja tukietu on korvattava tehokkuudella.

”Kireässä markkinassa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee. Metsät pidetään hyvässä kasvussa ja terveinä.”

Kasvua voi kiihdyttää oikeilla toimenpiteillä oikeissa paikoissa. Jalostetut taimet ja lannoittaminen, Nieminen luettelee. Ei siis mitään sellaista, mihin kenellä tahansa metsänomistajalla ei olisi mahdollisuutta.

Jatkuvan kasvatuksen osuus ei ole iso eikä Nieminen usko sen nousevan valtamenetelmäksi.

”Kun halutaan varmistaa metsän kasvu, niin jatkuva kasvatus ei ole oikea menetelmä joka paikkaan.”

Turvemailta jatkuvalle kasvatukselle löytyy perusteltuja kohteita, mutta kivennäismailla kasvutappiot olisivat ilmeisiä.

”Sellaiseen meillä eikä ilmastolla ole varaa.”

EU-säädöksiä tulee ja menee

EU:n aktiivisuus metsäsäätelyssä on nostanut huolta ja epäluuloakin, mutta ei Niemisessä.

”Metsäasioissa päätösten aikajänteet ovat puuston kiertoajan mittaisia. EU-säädöksiä tulee ja menee, mutta metsät pitää hoitaa vähintään 70 vuoden perspektiivillä.”

Tornatorilla on kaksoissertifiointi, ja Nieminen vakuuttaa, että yhtiön sisällä on paras tieto metsiensä hoidosta.

Nyt ajankohtainen ilmastotaksonomia ei ole johtanut Tornatorissa toimenpiteisiin. Monimuotoisuus- ja ilmasto-ohjelmat olisi laadittu ilman EU-painettakin. Nieminen vakuuttaa, että ne eivät jää sanahelinäksi.

”Monimuotoisuuskadon ehkäisy on iso asia. Siinä iso toimija voi toimia esimerkkinä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2022

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.