Viime päivinä moni ulkonaliikkuja on hämmästellyt taivaalta lähes sateen lailla leijailevia vaaleanruskeita hiutaleita. Kyseessä ovat tietysti koivun siemenet, jotka alkavat varisemaan joka kesä heinä-elokuun vaihteessa. Tänä kesänä ilmiö on kuitenkin ollut monin paikoin poikkeuksellisen runsas. Kysymyksiä taajamissa kaduillekin kerrostuvista siemenpatjoista on tullut myös Metsälehden toimitukselle.

”Koivun kukinta oli tänä vuonna suhteellisen runsas, muttei mikään poikkeuksellinen huippuvuosi. Siksi siemenkinokset ovat vähän yllättävä asia”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.

Himasen mukaan hänellekin on tullut viime päivinä useita tiedusteluita ilmiöstä.

Koivun siementä varisee heinäkuulta seuraavaan kevääseen saakka, ja varisemisen huippu on elokuun alkupuolella.

”Oma arvaukseni ilmiölle on, että siemen on varissut tänä kesänä tavallista yhdenaikaisemmin viime aikojen lämpimien ja tuulisten kelien edesauttamana. Siksi voi syntyä vaikutelma, että siemenvuosi on parempi kuin se todellisuudessa onkaan”, Himanen toteaa.

Voiko satoa hyödyntää metsänuudistamisessa?

Entä voisiko metsänomistaja hyödyntää runsasta siemensatoa metsänuudistamisessa, vai onko ilmiön myötä luvassa vain tavallista työteliäämpiä varhaisperkaussavotoita?

”Jos tämä siemensato osuu tuoreeseen muokkausjälkeen, voi seurauksena olla tosiaan turhankin tiheä koivikko. Muutoin tätä satoa ei oikein pysty enää hyödyntämään”, vastaa Himanen.

Maahan jo varisseet siemenet itävät ensi keväänä, jos paikka on suotuisa. Himasen mukaan muokkaamattomassa maassa pikkutaimien selviämismahdollisuudet ovat heikot, eikä siementen varisemisen jälkeen tehtävä muokkaus paranna asiaa.

”Luke laatii kukinta- ja siemensatoennusteita luontaisen uudistamisen päätösten tukemiseksi, joten niitä kannattaa seurata hyvissä ajoin.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.