Mitä tapahtuisi, jos vuotuisia hakkuumääriä vähennettäisiin nykyisestä noin 70 miljoonasta kuutiometristä niin, että hakkuumäärät olisivat vuonna 2035 enää 55 miljoonaa kuutiometriä? Puun myyntitulot laskisivat vuosina 2026–2035 kuusi miljardia euroa, valtion tulot 5,5 miljardia euroa ja yritysten maksamat palkat 7,5 miljardia euroa, selviää metsäalan yritysten teettämästä selvityksestä.
Hakkuiden rajoittamista esitetään usein keinoksi saavuttaa ilmastotavoitteet. Metsäalan yritysten teettämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mitä hakkuiden rajoittaminen käytännössä tarkoittaisi. Selvitys esiteltiin Sahateollisuus ry:n tänään Helsingissä järjestämässä tilaisuudessa.
Selvityksen mukaan hakkuiden väheneminen 70 miljoonasta kuutiometristä 55 miljoonaan kuutiometriin vastaisi 10–15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttömäärää, noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 puutavara-auton vuotuisia kuljetuksia.
Selvityksessä arvioitiin myös sitä vaihtoehtoa, että hakkuumäärät kasvaisivat niin, että ne olisivat vuonna 2035 noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Silloin puun myyntitulot kasvaisivat vuosina 2026–2035 kuusi miljardia euroa, valtion tulot 5,5 miljardia euroa ja yritysten maksamat palkat 7,5 miljardia euroa.
Liian tiukka aikataulu
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tänään järjestetyssä tilaisuudessa puhuneen Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Tino Aallon mielestä tavoite ei ole realistinen. Siihen voitaisiin hänen mukaansa päästä, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas, mutta talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat silloin kielteiset.
Samaa mieltä on tilaisuudessa puhunut Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
”Meillä on sinänsä ihan hyvät tavoitteet, niistä voidaan pitää kiinni, mutta aikajaksoa vähän lisää. Nyt ollaan jarruttamassa liian nopeasti”, hän sanoo.
Aallon mielestä päästövähennyksissä pitäisi nyt panostaa niin sanottuihin teknisiin nieluihin.
”Tulpataan piippuja ja käytetään biohiiltä. Kolmas konkreettista puhdasta ja vihreää siirtymää on puurakentaminen”, hän sanoo.
Arvostusta metsäalalle
Tilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Suomi tarvitsee yli sektorirajojen tapahtuvaa laajaa kasvua.
”Ei niin, että suljetaan jotain perinteistä teollisuuden haaraa pois tai ajetaan sitä alas. Me tarvitsemme perinteisten sektoreiden, metsäteollisuuden, rinnalle uutta. Tämä on se iso kuva, joka on tärkeä ymmärtää. Ei Suomi voi valita nyt väärin – valita pois jotain, joka on tuonut meille kasvua kymmeniä vuosia, satoja vuosia”, hän sanoo.
Ranteen mielestä tällä hetkellä luotetaan liikaa siihen, että esimerkiksi datakeskukset, vetyteollisuus ja vihreä siirtymä kasvattavat kansantaloutta nopeasti. Hän kehottaa arvostamaan myös jo olemassa olevaa teollisuutta, kuten metsäteollisuutta. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa on hänen mielestään mahdollista toteuttaa niin, että nykyistä metsäsektoria ei näivetetä, vaan pidetään siitä huolta.
”Hallitusohjelmassa on kirjoitettu loistavasti metsistä. Siellä todetaan, että metsien käyttöä ei rajoiteta”, Ranne sanoo.
Kritiikkiä ympäristöjärjestöltä
Selvityksen on tehnyt Finnish Consulting Group FCG. Selvityksen teettivät Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, MTK, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Meto Metsäalan Yrittäjät ry, Metsähallitus Metsätalous Oy, Sahateollisuus ry ja SLC rf.
Selvitystä kritisoi tuoreeltaan muun muassa Greenpeace. Sen mielestä metsäalan toimijoiden tulisi lopettaa pelottelu siitä, että ilmasto- ja luontotavoitteet koituvat Suomen metsäteollisuuden kohtaloksi.
Korjaus tekstiin: Meto muutettu Meto Metsäalan Yrittäjät ry:ksi ja Metsähallitus Metsähallitus Metsätalous Oy:ksi 18.4.2025 klo 12.00.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Selvityksen teettäjänä oli mukana Meto Metsäalan Yrittäjät ry, ei Meto ry