Peltoon levitettävät sellutehtaan kuitupitoiset lietteet lisäävät orgaanisen aineksen määrää viljelymaassa ja parantavat maaperän vedenpidätyskykyä. Pelloilta vesistöihin valuvat ravinnepäästöt vähenevät ja viljasadot paranevat.
Orgaanisen eli eloperäisen aineksen lisääminen viljelymaahan tekee pellosta hiilinielun. Osa hiilestä hajoaa nopeasti, mutta ei kaikki.
”50 vuoden kuluttua yli kymmenen prosenttia kuidun sisältämästä hiilestä on jäljellä”, kertoo Soilfood Oy:n tuotekehityspäällikkö Ossi Kinnunen.
Soilfood tarjoaa maanparannusainetta pelloilleen levittäneille viljelijöille mahdollisuutta myydä muodostuvia hiilinieluja päästökompensaatioiksi.
Vain prosentti kaatopaikoille
Soilfood käyttää useiden metsäteollisuuslaitosten sivuvirtoja raaka-aineenaan. Stora Enson Imatran tehtailla yhtiö jalostaa kuitumassaa maanparannusaineeksi.
Imatran tehtaan ympäristöpäällikkö Teemu Klemetti kertoo, että maanparannukseen jalostetaan sellusta erotettavaa, käyttökelvotonta nollakuitua sekä jätevedenpuhdistamolta saostunutta kuitumassaa ja ravinteikasta biolietettä.
”Imatran tehtaiden sivuvirroista vain prosentti menee kaatopaikoille”, Klemetti toteaa.
Sellutehtaan runsain sivutuote on puunkuori, joka poltetaan voimalaitoksessa. Peltojen maanparannusaineena käytetään kuitulietteen lisäksi sellutehtaan prosessista poistettavaa kalkkia.
Fosforipäästöt puolittuvat
Kaikkiaan Soilfood käyttää vuosittain 300 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja. Imatran tehtailla kuituaineksen hyödyntäminen on osa tehtaan sivuvirtojen hallintaa. Stora Enso maksaa Soilfoodille sivuvirtojen käsittelystä.
”Viljelijöille maanparannusaine on maksullista, mutta edullista. Kuljetus ja levitys pellolle lohkaisevat ison osan viljelijän maksamasta hinnasta”, Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen kertoo.
Hänen mukaansa maanparannuskuitu vähentää fosforin valumista pelloilta vesistöihin jopa 50 prosenttia. Maaperän eloperäisen aineksen lisääminen parantaa myös viljasatoja.
Maanparannuskuituja kannattaa kuljettaa 150 kilometrin päähän tehtaalta. Etelä- ja Lounais-Suomen tärkeät vilja-alueet ovat siis liian kaukana Imatran tehtaiden maanparannuskuitujen toimituskohteeksi. Soilfood jalostaa kuitenkin myös Stora Enson Anjalan tehtaiden sivuvirtoja. Anjala on lähempänä tärkeitä viljelysalueita.
Soilfoodin perusti Ilkka Herlin, joka toimii edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Myös yrityksen toimiva johto on nykyisin yhtiön osaomistaja.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
