Joskus metsään nousee hakkuun jälkeen taimikko, jonka raivaus ei onnistu oppikirjan yleisohjeilla. Näin käy etenkin, kun metsä vaihtaa omistajaa ja taimikonhoitotöihin tulee rytäkässä useamman vuoden katkos.

Hoitamattomuuden vuoksi metsänomistajalla on tyypillisesti edessään lehtipuuston varjoon jäänyt istutuskuusikko tai liian tiheyden vuoksi riukuuntumassa oleva männikkö. Syy ei välttämättä ole metsänomistajan toimettomuudessa. Sekalainen taimikko voi syntyä myös ahkeran raivaajan metsiin, jos metsänuudistamismenetelmä on valittu väärin tai taimet ovat kärsineet esimerkiksi eläintuhoista.

Koneella tai raivaussahalla

Sekalaiseksi pöheiköksi kasvaneen taimikon raivaus on vaikea työ, joka kannattaa usein jättää ammattilaisten hoidettavaksi. Toisaalta omatoiminen raivaus voi säästää rahaa, jos istutuskuusia on riittävästi hengissä ja lehtipuuryteikön poisto vaatii vain raakaa sahan heilutusta.

Jos omatoiminen savotta ei onnistu, myöhästyneen taimikonhoidon voi paikata joko metsäkoneella tai metsurityönä. Hoitamattoman taimikon harvennusta kutsutaan nuoren metsän kunnostukseksi. Se on toimenpiteenä varsinaisen taimikonhoidon ja ensiharvennushakkuun väliltä.

Koneellisessa nuoren metsän kunnostuksessa pöheiköksi muuttuneesta metsiköstä kerätään energiapuuta. Metsurityönä nuoren metsän kunnostus tarkoittaa puolestaan raskasta raivaussahaharvennusta.

Työhön maksetaan valtion kemeratukea. Jos harvennettavasta nuoresta metsästä kerätään koneella energiapuuta, hoitotuen lisäksi voi saada pienpuun keräämisen tukea. Tukien tarkemmat ehdot löytyvät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Puuston kunto huomioon

Joskus ryteiköksi räjähtäneen taimikon tilanne voi olla niin huono, että metsänomistaja joutuu miettimään, kannattaako taimikolle tehdä taloudellisessa mielessä mitään. Huonossakin metsikössä tulisi olla hehtaaria kohden tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 taimea, joista voi kehittyä arvokkaita tukkipuita.

Jos hyväkuntoisia kuusia, mäntyjä tai koivuja ei löydy tätä määrää, kannattavinta voi olla metsän kasvatus päätehakkuuseen eli noin 40–50 vuoden ikään ilman harvennusta.

Vielä varmempi merkki metsän kasvukunnosta on, jos hehtaarille on säästettävissä 700–1 000 hyvälaatuista runkoa. Sen verran havupuita tai rauduskoivuja jää normaalisti kasvamaan nuoreen metsään ensiharvennuksen jälkeen.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.