Lumi on aiheuttanut 2000-luvulla huomattavia tuhoja metsissämme. Tästä huolimatta ei voida yksiselitteisesti sanoa, että lumituhot olisivat yleistyneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin.

“Lumituhoissa ei näy pitkäaikaista trendiä. Välillä lumituhoja vain tulee”, hän toteaa.

Samoilla linjoilla on Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

“Lumituhoja sattuu satunnaisen vaihtelevasti. Vaikka niitä sattuisi joskus muutaman vuoden sisään tavanomaista useammin, ei ole helppo sanoa, ovatko ne yleistyneet.”

Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman arvioi, että yhtiön maksamista korvauksista ei voi päätellä, että lumituhot olisivat yleistyneet.

”Vuodet eivät ole veljeksiä. Vuonna 2018 lumituhokorvauksia maksettiin yli kuusi miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 250 000 euroa.”

Lumituhojen riski on suurin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lehtosen mukaan näyttää siltä, että kun talvet lauhtuvat ja sademäärät kasvavat, lumituhojen riski kasvaa erityisesti Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla. Etelä- ja Länsi-Suomessa riski sen sijaan laskee.

Altteimpia lumituhoille ovat männiköt, varsinkin hiljan tai liian myöhään harvennetut.

“Kuusen latvusmuoto on sellainen, että vaikka lunta kertyy, lumikuorma jakautuu tasaisemmin. Koivut taas saattavat taipua lumikuorman alla, mutta ne voivat toipua”, kertoo Luken tutkija Marja-Leena Päätalo.

“Lumituhot olivat vuosina 2013–2022 myrskytuhojen jälkeen yleisin syy maksaa korvauksia”, kertoo tuoteasiantuntija Hannu Partanen Pohjola Vakuutuksesta.

Lukessa selvitetään parhaillaan lumituhojen aiheuttamaa hyönteistuhoriskiä. Lumen murtamat puut ovat osin alttiita tuhohyönteisille, mutta eivät näytä merkittävästi lisäävän kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan tuhoja, sanoo LumiLaser-hankkeen vetäjä Markus Melin.

200 metriä mpy

Lumituhot ovat yleisiä metsissä, jotka sijaitsevat yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.