Saksan metsistä hakattiin viime vuonna puuta 61,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on lähes kymmenen miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin edellisvuonna. Tiedot käyvät ilmi Saksan Tilastokeskuksen (Destatis) julkaisemista tilastoista.
Syy hakkuiden dramaattiseen vähenemiseen on sinänsä positiivinen: kirjanpainajatuhot ovat vähentyneet ja sitä myötä myös tuhopuiden hakkuut.
Puunkorjuuyritys Finnharvestin Saksan toimintojen toimitusjohtaja Olli Oksanen kertoo kirjanpainajatuhojen vuoksi tehtävien hakkuiden loppuneen tänä vuonna lähes kokonaan.
”Viime vuosi oli sateinen, eikä laajoja kirjanpainajatuhoja tullut, vaikka markkinat olivat tähän varautuneet. Tämä näkyy meidänkin toiminnassa.”
Finnharvestin neljä koneketjua tekee tällä hetkellä pääasiassa normaaleja harvennushakkuita Berliinin läheisyydessä. Kesällä edessä voi olla jälleen myös kirjanpainajasavotoita.
”Maaliskuu oli Saksassa jopa mittaushistorian kuivin. Jos kuivuus jatkuu tulevat viikot, on luvassa varmasti jälleen kirjanpainajatuhoja”, Oksanen arvioi.
Saksan metsien hakkuut lähtivät hyönteistuhojen vuoksi nopeaan nousuun 50 miljoonan kuution vuositasolta vuonna 2018. Vuonna 2020 Saksassa tehtiin pelkästään tuhojen vuoksi hakkuita yli 60 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuoden hakkuista tuhopuuta oli 27 miljoonaa kuutiometriä.
Sahureilla pulaa puusta
Nyt Saksan hakkuumäärät ovat palautumassa kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kuusen ja muiden havupuiden hakkuut ovat vähentyneet erityisen paljon. Vuosina 2020 ja 2021 havupuuta hakattiin yli 60 miljoonaa kuutiota, mutta viime vuonna enää vajaat 38 miljoonaa kuutiota.
Tämä on aiheuttanut osassa Saksaa ongelmia sahureille, jotka ehtivät tottua siihen, että puuta tulee tuhojen myötä paljon markkinoille.
”Tilanne vaihtelee eri osissa Saksaa, mutta selvää on, että pohjoisessa osassa maata kuusitukki pitää hankkia sahoille jopa satojen kilometrien päästä”, sanoo Oksanen.
Saksalaisen metsäalan lehden AFZ Der Waldin mukaan pulaa tukkipuusta on ollut myös läntisen Saksan sekä Baijerin sahoilla.
Tukin heikko saatavuus on nostanut puun hintoja. Kuusitukista on maksettu tien varressa 103–115 euroa kuutiometriltä. Tänä vuonna hinta on noussut 5–10 euroa kuutiolta.
Rakentaminen on Keski-Euroopassakin alavireistä, mutta menekkiä saksalaiselle sahatavaralle on lisännyt alkuvuodesta USA:han kasvanut vienti. Siitä, kuinka kauan vienti länteen vetää, ollaan Saksassakin epävarmoja.
Tullishokki sekoittaisi sahatavaramarkkinan
Suomen sahatavaramarkkinaan tai vientiin Saksan vähentyneet hakkuut eivät ole Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aallon mukaan ainakaan vielä vaikuttaneet merkittävästi. Alkuvuosi on ollut hyvä Saksan viennin osalta.
Sen sijaan tullipolitiikka aiheuttaa sahureiden keskuudessa voimakasta huolta. Kyse on siitä, miten EU-komissio vastaa Trumpin EU:lle mahdollisesti asettamiin tulleihin.
”Jos EU-komissio asettaa amerikkalaiselle sahatavaralle tulleja kuten se on suunnitellut, tietäisi se todennäköisesti vastatulleja, jotka iskisivät saksalaiseen sahatavaraan”, Aalto sanoo.
Saksa vie sahatavaraa eniten Euroopasta Yhdysvaltoihin, joten tullishokki voisi luoda nopeasti sahatavaran ylitarjontatilanteen Eurooppaan. Aalto ei näe komission suunnitelmissa järkeä, koska sahatavaran kauppatase on Euroopalle positiivinen.
”Tullit syövät myös talouskasvua, mikä puolestaan vaikuttaisi ensimmäisenä rakennusteollisuuteen ja vähentäisi sitäkin kautta sahatavaran kysyntää.”
Saksa tuottaa vuodessa yli 20 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Määrä on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomen sahatavaratuotanto.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jutusta tulee kuva, että kirjanpainajien kuivattamat puut kelpaavat Saksassa sahatavaraksi, onko näin?
juuri kuolleet kuuset kelpasivat Saksassa sahapuuksi…