Sahateollisuus ry:n vuosittain Helsingissä järjestämä Wood from Finland -konferenssi on tasokas, mutta huonohkosti tunnettu. Tämänvuotinen, reilu viikko sitten pidetty tapahtuma kokosi noin 600 osallistujaa ympäri maapallon.
Hyvistä järjestelyistä huolimatta yleistunnelma oli laimea. Sahateollisuudella ei mene millään maailmankolkalla erityisen hyvin, mutta ei niin huonostikaan.
”Tylsä tilanne. Sahateollisuus on sopeutunut siihen, että maailmassa on 50 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kulutusta”, yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kylävainio luonnehtii.
Pudotus tarkoittaa, että kulutus on laskenut vuoden 2021 huipusta eli 338 miljoonasta kuutiosta viime vuoden arvioituun 290 miljoonaan. Suurinta pudotus on ollut Euroopassa ja Kiinassa.
Suhteutettuna kahdella tavalla; edellinen vastaava pudotus oli vuosien 2007–2009 finanssikriisissä, ja kotimaan sahausmäärä on tällä vuosikymmenellä vaihdellut 10 ja 12 miljoonan kuutiometrin haarukassa.
Kotimaassa sahauksen kasvua ja käyttöasteen laskua
Sopeutuminen tarkoittaa tarjonnan supistumista, mikä koostuu monista säikeistä. Venäläistä tavaraa ei tule Eurooppaan ja eurooppalaiset sahat ovat supistaneet tuotantoaan.
Kotimaassa sahaus kasvoi viime vuonna viitisen prosenttia, mutta investointien valmistumisen vuoksi kapasiteetin käyttöaste saattoi hivenen laskea.
”80 prosentin teholla mennään.”
Metsä Fibre ilmoitti hiljattain muutosneuvotteluista kolmella sahallaan. Seisokkeihin ja lomautuksiin tulee olla vähäistä painavammat syyt.
Markkinakäänne edelleen horisontin takana
Näkymät ovat edelleen sumeat ja Kylävainion mukaan tuskin kukaan odottaa, että puolen vuoden sisällä kirkastuisi. Mutta toisaalta – heikkoa aikaa on kestänyt jo kymmenen kvartaalia, joten suhdannekäänne on aina lähempänä.
”En ennusta nopeaa käännettä. Perinteiset hyvät asiakasmaat eli maksukykyinen pohjoisempi Eurooppa, niiden maiden talous rämpii.”
Kaukomaiden tilanne ei anna lohtua myöskään. Kiinassa rakennussuhdanne on niin alhaalla, että alemmaksi ei voi enää mennä.
”Kiinan rakentaminen ylikuumeni ja nyt kupla on puhjennut. Asuntojen arvonalenemisen tulisi pysähtyä, jotta kiinteistöistä tulisi jälleen järkevä sijoitus.”
Egyptin ja Saudi-Arabian tilanteesta Kylävainio toteaa, että ainakin puheet ovat isoja.
”Mutta meidän markkina on tavallisten egyptiläisten ja saudien rakentamisessa. Luksuskohteissa ei sahatavaraa erityisesti kulu, pilvenpiirtäjien valumuotit tehdään vanerista ja ikkunanpuitteet alumiinista.”
Kylävainio uskoo, että höyläämätön mäntytavara on valttia noissa maissa vielä pitkään. Jalostetummalle tavaralle on korkeat tuontitullit.
Kantohintaennuste viime vuoden toisinto
Muutaman vuoden aikana on opittu, että parhaat kantohinnat ovat juhannuksen alla. Viime vuonna hinnat olivat kauttaaltaan korkeita eikä alkukesän hinnannousu ollut erityinen piikki. Kun Kylävainiolta puristaa ennustetta, niin sen voi tulkita viime vuoden toisinnoksi.
”Heikomman markkinan kanssa on opittu elämään. Muualta ei ole virrannut halvempaa tavaraa, joten markkinaosuudet on kyetty pitämään.”
Sahapomot korostavat kantohintojen ja sahatavaran epäsuhtaista hintakehitystä etenkin silloin, kun kehitys on sahoille epäedullinen. Kylävainio ei tee poikkeusta.
”Nyt tarvitaan sahaukseen tehokkuutta, että maksukyky säilyy.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään