Metsävakuuttamiseen keskittynyt Lähi-Tapiola perusti oman yhteismetsän viime vuoden loppupuolella. Kyseessä on ensimmäinen finanssialan yrityksen perustama yhteismetsä Suomessa. Uusi aluevaltaus on otettu mielenkiinnolla vastaan.

”Meillä on alueyhtiöitä ympäri Suomen ja siellä vastaanotto on ollut todella positiivista, samoin asiakaskunnassa”, summaa metsäasioiden johtava asiantuntija Marika Makkonen Lähi-Tapiolasta.

Tammikuun puoliväliin mennessä liittämispäätöksiä on tehty noin 2 000 hehtaarista Lähi-Tapiola ryhmän kiinteistöjä. Lisäksi ulkopuolisten kanssa neuvotteluja on käynnissä noin 1 500 hehtaarista.

Tavoite on kunnianhimoinen: tähtäimessä on 100 000 hehtaarin yhteismetsä, mutta ylärajaa koolle ei ole. Lähi-Tapiola tulee jäämään yhteismetsässä pienosakkaaksi.

Erityisesti Makkonen näkee yhteismetsän vaihtoehtona metsänomistajalle, joilla on hoitorästejä eikä metsille riitä aikaa, kiinnostusta tai osaamista.

”Käytännössä heille, joilla on metsä, mutta se on vajaatuotolla.”

Etsinnässä keskikokoisia metsätiloja

Mielenkiintoista vasta perustetussa yhteismetsässä on se, että siihen otetaan osakkaita ympäri Suomen. Tosin aivan mitä tahansa metsää mukaan ei huolita. Haussa on vähintään suomalaisittain keskikokoisia noin 30 hehtaarin tiloja, mutta poikkeuksiakin tehdään. Esimerkiksi puustoisia tai lähellä yhteismetsän muita tiloja olevia metsäpalstoja otetaan mukaan tätä pienempiäkin. Myös sijainti vaikuttaa.

”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tarkemmin katsotaan pinta-alaa. Jos ollaan eteläisemmän Suomen alueella tai jossain Keski-Suomessa näin tiukkaa kokorajausta ei ole tehty.”

Kaikki tarjolle tulevat metsätilat käydään maastossa läpi. Mikäli metsä osoittautuu yhteismetsään sopivaksi ja metsänomistaja hyväksyy tilan osuuksista tarjottavan hinnan, metsä liitetään yhteismetsään. Liittämisiä tehdään kolme kertaa vuodessa, alkuun jopa useammin. Samalla hetkellä päivitetään koko yhteismetsän arvo.

Politiikka arveluttaa

Makkonen laskeskelee, että yhteismetsän tuotto tulee olemaan vähintään samaa luokkaa kuin aktiivinen metsänomistaja ansaitsee hoitamalla metsäänsä ajallaan.

”Keskimääräinen tuotto-odotus on neljä prosenttia, mutta uskomme vakaasti, että pidemmällä aikavälillä se on enemmän, kun saamme metsät hyvään kasvukuntoon ja pääsemme isoon mittakaavaan.”

Yhteismetsän alkutaipaleella neljän prosentin tuotto-odotus on todennäköisesti turhan toiveikas, Makkonen arvioi. Jatkossa mahdollisuuksia kuitenkin on. Käytännön hoitotoimet toteuttaa Aarimetsä, joka on yltänyt yhteismetsissä jopa yli kuuden prosentin kokonaistuottoon.

Riskinä yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Makkonen näkee politiikan.

”Taksonomia tuli. Sillä ei välttämättä yhteismetsälle ole sellaista vaikutusta kuin yksityismetsänomistajalle, mutta en usko, että tämä päättyy tähän. Tämä on iso kysymysmerkki, joka tuo epävarmuutta alalle.”

Yhteismetsän plussat ja miinukset

• + Helppous
• + Säännöllinen vuotuinen tulovirta
• + Osakkaalle maksettava ylijäämä on verotonta
• + Osakunnan kokouksissa voi vaikuttaa metsää koskeviin päätöksiin
• + Vakuusarvo säilyy
• – Päätös on lopullinen eikä omaa metsää enää saa pois yhteismetsästä.
• – Kun metsään liittyvät velvollisuudet päättyvät, päättyvät oikeudetkin: metsään ei lähdetä raivaamaan tai haeta polttopuita ilman yhteismetsän päätöstä.
• – Tuloilla ei yleensä kertaheitolla osteta autoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.