Metsiä suojelualueiksi ostava Luonnonperintösäätiö on yli kaksinkertaistanut kohteidensa määrän muutamassa vuodessa. Vuonna 2015 säätiö oli suojellut noin 1 000 hehtaaria suomalaista luontoa, nyt suojelussa on jo lähes 2 500 hehtaaria.

Viime vuonna Luonnonperintösäätiö hankki ennätysmäärän uusia alueita, miltei 600 hehtaaria. Kasvu on ollut kovaa etenkin siihen nähden, että vuonna 1995 aloittaneella säätiöllä kesti yli 15 vuotta suojella ensimmäiset 500 hehtaariaan.

”Nyt on niin monta asiaa, jotka vahvistavat ihmisten halua suojella metsää: esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Yleinen ilmapiiri ympäristöä kohtaan on muuttunut nopeasti”, Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kertoo.

Yksi tärkeä muutos ilmapiirissä on ollut pakkolunastushengen vaihtuminen vapaaehtoiseen suojeluun.

”Valtion Metso-ohjelman aloittaminen (vuonna 2008) lisäsi selvästi yleistä hyväksyntää metsien suojeluun. Sitä ennen suojelualueiden ostaminen oli hankalampaa”, Jussila sanoo.

Rahalahjoitukset lisääntyneet

Luonnonperintösäätiö hankkii metsää pysyvään suojeluun joko ostamalla, vaihtamalla tai lahjoitusten, kuten testamenttien kautta. Säätiö on saanut kasvavissa määrin rahalahjoituksia, joten metsää on pystytty ostamaan kiihtyvällä tahdilla.

Jussilan mukaan mahdollisia suojeltavaksi ostettavia metsiä tulee kuitenkin yhä tarjolle enemmän kuin säätiöllä on varoja.

”Verkkokaupan kautta tai suoraan tilillemme tulevat rahalahjoitukset ovat toiminnan kulmakivi.”

Lahjoituksen voi kohdistaa jollekin jo olemassa olevalle suojelualueelle, sillä metsien ostohintaa katetaan myös niiden hankkimisen jälkeen ja suojelualueita pyritään laajentamaan. Lisäksi rahaa voi lahjoittaa erilaisiin kohteisiin ja kampanjoihin, joissa etsitään tietynlaista metsää ostettavaksi jostakin päin Suomea.

Jussilan mukaan tiettyyn maakuntaan ja teemaan kohdistuvat kampanjakeräykset yleistyvät.

”On esimerkiksi keräyksiä henkilöiden muistometsiksi tai suojapaikoiksi metsälinnuille, kuten kuukkelille ja helmipöllölle.”

Säätiö on myös saanut vetoapua julkisuuden henkilöiltä. Viime vuonna huomiota keräsivät esimerkiksi elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen lahjoitukset metsien suojeluun.

Ihmisten herännyt suojeluinto hämmästyttää Linkolaa

Luonnonperintösäätiö pyrkii hankkimaan suojeluun mahdollisimman koskemattomia metsiä eri puolilta Suomea. Metsien lisäksi suojellaan myös esimerkiksi niittyjä, kosteikkoja ja soita.

Anneli Jussilan mukaan lähiaikoina suojeltavaa etsitään erityisesti Pohjois-Savosta ja Kaakkois-Suomesta.

”Etsimme mielellään vähän isompia pinta-aloja. Nyt on esimerkiksi sovittuna Satakunnasta 50 hehtaarin suojelualue. Se on Etelä-Suomessa jo suuri alue yhtenäiseksi suojelumetsäksi.”

Metsämaan ja puuston hinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea, mutta säätiö on joka tapauksessa suojellut historiansa aikana metsää useiden miljoonien eurojen arvosta.

Luonnonperintösäätiön tavoitteena on, että jokaisesta sille lahjoitetusta eurosta 85 senttiä menee suoraan suojelualueiden ostoon. Uusimmat tiedot lahjoitusvarojen käytöstä ovat Jussilan mukaan parhaillaan valmistumassa. Esimerkiksi vuosina 2008–2014 säätiö onnistui aika lailla tavoitteessaan, sillä suojelualueiden hankintaan meni 83 prosenttia lahjoituseuroista.

Jussilan mukaan suojelumäärän nopea kasvu on innostanut myös Luonnonperintösäätiön perustajaa Pentti Linkolaa, joka seuraa yhä aktiivisesti säätiön toimintaa korkeasta iästään huolimatta.

”Hän on ollut iloinen ja hämmästynyt ihmisten kasvaneesta halusta suojella metsiä.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.