Hyvän tien päässä oleva kesäkorjuukelpoinen leimikko on aina puunostajalle kiinnostava kohde. Nyt erityisesti kesäharvennukset käyvät kaupaksi.

Viime talven korjuuolosuhteet olivat eteläisessä Suomessa vähäisten pakkasten ja runsaiden sateiden vuoksi vaikeat. Sulan maan ajalle suunniteltuja hakkuita tehtiin läpi talven, ja talvileimikoita jäi varastoon.

”Korjuun näkökulmasta viime talvi oli erittäin haasteellinen, ja talvileimikoiden ostomahdollisuudet ovat nyt melko rajalliset”, sanoo ostopäällikkö Antti Rantanen Stora Enso Metsästä.

”Huonot talvet varmasti lisääntyvät ja puhtaita talvileimikoita on entistä vaikeampi saada kaupaksi.”

Kysyttäessä useimmat puukaupan parissa työskentelevät mainitsevat kesäkorjuukelpoisen leimikon tärkeimmäksi kriteeriksi kantavan tien.

”Nykyään on mahdollista esimerkiksi erilaisten telavarustusten kanssa toimia lähes kohteessa kuin kohteessa sulan maan aikana. Jopa turvemaalla korjuu onnistuu sopivalla kalustolla”, Rantanen jatkaa.

”Tien on kuitenkin oltava sellainen, että kalusto saadaan paikalle ja puut tehtaalle.”

Metsätie maksaa itsensä takaisin

Helpoin tapa vaikuttaa korjuukelpoisuuteen on parantaa teiden kuntoa. Metsätiehen investoiminen maksaa itsensä usein takaisin parempina puun hintoina ja metsätilan arvon nousuna.

Jotkut perinteisesti talvileimikoksi mielletyt kohteet voivat olla kuivana kesänä helpompia kuin märkänä talvena.

”Hiesumaa on kuivalla kesäkelillä kantava. Märkänä talvena siellä ei pysy pinnalla muu kuin ilmatyynyalus. Rämemänniköt, joissa on rahkaturvetta ovat myös kuivana kesänä hyviä kohteita kantavien telojen kanssa”, arvioi toiminnanjohtaja Petri Takalo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä.

Takalo myöntää, että perinteisiä korjuuluokituksia on viime vuosina arvioitu uudelleen. Monia talvileimikoiksi merkittyjä kohteita on päädytty hakkaamaan elo-syykuun kuivina viikkoina.

Myös Stora Ensosta kerrotaan, että erityisesti sen osin omistaman Tornatorin leimikoilla talvikohteiksi merkittyjä hakkuita on tehty kesäaikaan onnistuneesti.

”Jos jotain menee pieleen, hakkuu on mahdollista keskeyttää ja palata paikalle hyvänä talvena tai kuivana kesänä. Väärin arvioidun korjuuajankohdan takia ei pilata metsää”, painottaa Rantanen.

Korjuuajankohdasta täsmäanalyysi

Kaiken kaikkiaan leimikoiden luokittelussa ollaan menossa entistä täsmällisempään suuntaan.

”Osittain menetelmät ja ymmärrys ovat kehittyneet”, sanoo johtava tutkija Jori Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta. ”Varmasti siihen suuntaan ollaan menossa, että pakkasjaksojen sijaan on ongelmaleimikoissa hyödynnettävä kuumia ja kuivia jaksoja.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 13/2020.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.