Ruotsin metsäsektori seuraa kauhuissaan, kuinka maan ylikireä tulkinta EU:n lajiston- ja lintujen suojeludirektiiveistä on tuhoamassa maan metsäsektorin toimintaedellytykset. Kyse on EU:n lajiston ja erityisesti lintujen suojeludirektiivien kansallisesta tulkinnasta, joka Ruotsissa on määritelty EU-tasoa kireämmäksi. Suomessa näin ei ainakaan vielä ole.

Asia ei ole uusi, mutta tähän asti länsinaapurissa on pystytty elämään direktiivin kanssa. Tilanne muuttui viime vuonna, kun EU-tuomioistuin päätti, että Ruotsin on noudatettava kansallista lainsäädäntöään. Tästä seurasi joukko ruotsalaisia oikeusistuimien velvoittavia päätöksiä lajien ja lintujen suojelun tulkinnasta.

Niiden perusteella Ruotsin Metsäkeskus eli Skogsstyrelsen julkaisi helmikuun alussa uudet lajien suojelun tulkintaohjeet. Ne oli otsikoitu ”Uusi järjestys metsiin”, mistä todellakin on kyse. Erityisesti jokaista lintuyksilöä koskeva suojeluvelvoite tekee kirjaimellisesti tulkittuna metsätaloudesta mahdotonta.

Lajisto kartoitettava ennen hakkuita

Skogsstyrelsenin pääjohtaja Herman Sundqvist kuvasi lain nykyisen tulkinnan aiheuttamia seurauksia kohtuuttomiksi mielipidekirjoituksessaan Svenska Dagbladetissa.

Kirjaimellisesti tulkittuna lintudirektiivi on ristiriitainen.

”Esimerkiksi närheä saa ampua suuren osan vuodesta, mutta se voi estää hakkuut, koska sitä ei saa metsätalouden toimin häiritä”, Sundqvist havainnollisti.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan kaikkien hakkuualueiden lajisto pitää kartoittaa ennen hakkuuta. Todennäköisenä pidetään myös sitä, että pesimäaikaiset hakkuut joudutaan lopettamaan.

Miljardien kruunujen lisäkulut

Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrierna arvioi, että lajistonsuojelun nykytulkinta aiheuttaa metsäsektorille useiden miljardien kruunujen kustannukset vuosittain. Summa on iso verrattuna vuosittain hakattavan puuston noin 30 miljardin kruunun arvoon.

”Jos ruotsalaista lajistonsuojelun säädöksiä sovelletaan kirjaimellisesti seuraukset ovat kohtuuttomia sekä metsätaloudelle ja ajan myötä myös kaikelle muulle maankäytölle”, toteaa etujärjestön metsäjohtaja Linda Eriksson.

Hänen mukaansa Ruotsissa vallitsevan lajien ja lintujen suojeludirektiivin tulkinta voi estää metsätalouden kokonaan, koska se voi häiritä lintuja ja niiden elinympäristöä. Tästä tietysti seuraa, että myös metsä- tai sahateollisuuden toimintaedellytykset käyvät mahdottomiksi.

Toiveet Ruotsin hallituksessa

Ruotsin maataloustuottajien ja metsänomistajien etujärjestön LRF:n metsänomistajapuolen puheenjohtaja Paul Christensson ei syytä tilanteesta metsähallintoa eikä sen pääjohtajaa vaan maansa lainsäädäntöä.

”Skogsstyrelsen havainnollisti ohjeillaan, millaisia seurauksia Ruotsissa tehdyistä poliittisista lajien suojelua koskevista päätöksistä seuraa.”

Christensson panee toivonsa maan hallitukseen, jolta koko metsäsektori toivoo pikaisia toimia lintudirektiivin ylitulkinnan oikaisemiseksi.

”Ruotsin pitäisi väljentää lajien ja lintujen suojelua koskevan direktiivin tulkintaa.”

Kysymykseen, luottaako mies hallitukseen, hän vastaa.

”Se on ehkä liiaksi sanottu, mutta toivon siltä ratkaisuija.”

Metsästä yli puolet Ruotsin nettoviennistä

Sundqvistin mielestä lintudirektiivin nykyisen tulkinnan soveltaminenkaan ei merkitsisi loppua Ruotsin metsäsektorille.

”Ei, mutta kyse olisi suuresta muutoksesta niin metsätaloudelle kuin sitä ohjaaville viranomaisille. Eri tahojen arviot esimerkiksi lisäkustannuksista vaihtelevat, Skogsstyrelsen ei ole tällaisia laskelmia tehnyt.”

Ruotsia hallitsee pääministeri Magdalena Anderssonin johtama sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus. Sen tukipuolueita ovat keskustapuolue, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue. Tärkein oppositiopuolue on maltillinen kokoomus.

Ruotsissa metsäsektori on yhtä merkittävä kuin Suomessa. Kaikista vientituloista se tuo kymmenisen prosenttia. Maan nettovientituloista sen osuus on kuitenkin yhä yli puolet, koska tuotannossa käytetään vain vähän tuontipanoksia.

Pietikäinen ja Hassi yrittävät samaa Suomessa

Lintu- ja lajiensuojeludirektiivin tulkinnassa Suomi on valinnut maltillisemman linjan, joten tällä hetkellä asia ei aiheuta samanlaista uhkaa meillä.

MTK:ssa kuitenkin ennakoidaan, että ympäristöväki koettaa ujuttaa Ruotsin kaltaisia tiukennuksia direktiivien tulkintaan muun muassa luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä.

Metsätalouden vastustajat ovat Suomessakin yrittäneet haastaa suomalaista lintudirektiivin tulkintaa. Toistaiseksi suojaus on pitänyt.

Viime vuonna vihreiden Satu Hassi kysyi kirjallisessa kysymyksessään hakkuiden rajoittamisesta lintujen tärkeimpään pesimäaikaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi vastauksessaan Hassille, että metsätalous on metsien normaalia ja sallittua käyttöä, jota metsälaki ohjaa.

”Metsätalouden toimissa ei ole kysymys lintudirektiivin tarkoittamasta tahallisesta lintujen häirinnästä”, Leppä vastasi.

Pari vuotta aiemmin kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kysyi samaa EU:n komissiolta:

”Onko komission näkemyksen mukaan Suomen viranomaisten tulkinta, että talousmetsien hakkuut lintujen pesintäaikana eivät ole lintudirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua tahallista häirintää, lintudirektiivin mukainen?”

Direktiivi kieltää tahallisen häirinnän

Olennaista sekä Ruotsissa syntyneessä tilanteessa että Hassin ja Pietikäisen kysymyksissä on tahallisuus. Suomessa metsätaloutta ei ole katsottu tahalliseksi häirinnäksi.

EU:n lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisia lintuja. Direktiivin viides artikla määrittelee erityisen kielletyiksi seuraavat asiat: lintujen tahallisen tappaminen tai pyydystämisen, pesien ja munien tahallinen tuhoaminen tai vahingoittaminen ja pesien siirtäminen sekä munien kerääminen ja säilyttäminen.

Olennaisin viiden artiklan kielloista on kohta d, jossa kielletään lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.