Ruotsi pyrkii biotalouden ykköseksi

Maaseutuministeri Sven-Erik Bucht kannattaa sekä suojelun että hakkuiden lisäämistä.

Sven-Erik Bucht on suosittu poliitikko, joka esiintyy mielellään pohjoisen miehenä. Niin myös tässä arkistokuvassa. (Kuvaaja: Björn Nordqvist )
Sven-Erik Bucht on suosittu poliitikko, joka esiintyy mielellään pohjoisen miehenä. Niin myös tässä arkistokuvassa. (Kuvaaja: Björn Nordqvist )

Suomessa tällä viikolla vieraileva Sven-Erik Bucht on toiminut Stefan Löfvenin vähemmistöhallituksen maaseutuministerinä alusta lähtien eli vuodesta 2014. Hän edustaa sosiaalidemokraatteja, jotka muodostavat hallituksen yhdessä ympäristöpuolueen (Miljöpartiet) kanssa.

Pari on melko epäsuhtainen, kun sosiaalidemokraatit saivat viime vaaleissa äänistä 31 prosenttia ja ympäristöpuolue vain seitsemän. Silti yhteistyö on sujunut jo melkein koko vaalikauden.

Seuraavat vaalit pidetään Ruotsissa ensi syyskuussa.

Tärkeimpänä hallituksen metsäpoliittisena saavutuksena Bucht pitää päätöstä, jonka mukaan Ruotsi aikoo maailman ensimmäisenä maana luopua fossiilisista raaka-aineista. Takarajaksi on asetettu vuosi 2045.

”Biotalouteen liittyy paljon etuja. Pääsemme eroon öljystä, saamme paremman ympäristön ja metsät sitovat hiilidioksidia. Metsät ja metsäteollisuus ovat myös hyviä työllistäjiä maaseudulle”, hän luettelee.

Bucht asuu itsekin maalla, Karungin kylässä Haaparannassa. Puhelinhaastattelu sujuu kätevästi meänkielellä ja suomeksi.

Suojelusta kiistaa

Vielä ennen vaaleja maaseutuministeri aikoo saada valmiiksi Ruotsin ensimmäisen kansallisen metsäohjelman, jota on valmisteltu jo vuosikausia.

”Meillä on kaksi eri puoluetta hallituksessa ja on erilaisia näkemyksiä asioista. Ottaa vähän aikaa, että löydämme yhteisymmärryksen”, Bucht sanoo.

Sitä haetaan varsinkin metsien suojelusta. Pohdittavana on myös, paljonko hakkuita voidaan lisätä nykyiseltä 85-90 miljoonan kuutiometrin tasolta. Metsät kasvavat Ruotsissa yli 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

”Siitä on kaikkien puolueiden yhteisymmärrys, että metsiä pitää suojella lisää 150 000 hehtaaria.”

Osana suojelutavoitetta metsähallitus kartoittaa parhaillaan avainbiotooppeja eli metsien arvokkaita luontokohteita. Metsänomistajat ja metsäteollisuus pelkäävät, että sen seurauksena talousmetsiä siirtyy liikaa hakkuiden ulkopuolelle.

Bucht korostaa, että avainbiotooppien suojelun tekniikkaa vasta testataan. Hänen mielestään on tärkeää, että kohteiden ympäristöä ei suojella liian laajasti.

Lisäksi hallitus on luvannut varata suojelukorvauksiin 250 miljoona kruunua, yli 24 miljoonaa euroa, vuodessa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Puupula nostaa hintoja

Biotalous on hyvässä nousukiidossa myös Ruotsissa, missä metsäteollisuus on investoinut viime vuodet ennätyksellisen paljon. Seuraavaksi käynnistyy Sundsvallin lähellä SCA:n sellutehdas, joka lisää puunkäyttöä lähes yhtä paljon kuin Äänekosken biotuotetehdas.

Samalla kun puun tarve on kasvanut, leuto ja märkä talvi on ollut puunkorjaajille painajaismainen.

Puupulan takia tehtaat ovat joutuneet jarruttamaan keskellä huippusuhdannetta.

Metsänomistajille talvi on tuonut korotuksia kuitupuun hintaan.

Pienten yhteistyötä

Bucht osallistuu Suomessa metsäkonferenssiin, joka järjestetään kiitokseksi Ruotsin 100-vuotiaalle Suomelle antamasta tutkimuslahjasta.

Buchtin mielestä yhteistyö on tärkeää, koska molemmille metsä merkitsee niin paljon.

”Me olemme aika pieniä maita. Meitä on 10 miljoonaa ja teitä alle kuusi. Saksalaisia on yli 80 miljoonaa.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 7/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus