Metsäammattilainen ja kirjoittaja ei ole tavaton yhdistelmä, mutta siviilirohkeutta siinä kysytään, etenkin jos lajina on runous.
Ari Jäntti on julkaissut kuusi runoteosta sekä pienoisromaanin. Seitsemäs runoteos on julkaisemista vaille valmis ja kustantaja on kumppanina, jos ennakkotilaukset järjestyvät.
”Minä p-le kirjoitan”
”Olen ollut lapsesta saakka ahne lukija ja tietynlainen herkkyys minussa on”, Jäntti avaa itseään.
Pielaveden korvessa kävi kirjastoauto, josta pikkupoika lainasi kassillisia aikuisten romaaneja.
Kirjallisiksi vaikuttajikseen Jäntti luettelee etenkin Kalle Päätalon, Heikki Turusen ja Mika Waltarin. Eivät tyyleiltään, mutta jokaisessa on jotakin.
Päätalossa vaikuttavat kerronnan monet tasot, kuvauksen herkkyys ja kirjailijan sitkeys. Uskoa itseen antava Iijoki-sarja on luettu useampaan kertaan, joten Jäntti tietää Päätalon Hermanni-isän suhtautumisen lajiin, helvetin mölläreihin.
”Samaa asennetta löytyy edelleen. Metsäalalla saatan olla kummajainen, mutta olen ajatellut, että elonvuosinani teen mitä haluan, ja jos haluan kirjoittaa lyriikkaa, niin minä p-le kirjoitan.”
Kutsumus ja herätys
Jos kirjoittaminen on kutsumus, niin metsäammattiin vei eräänlainen herätyskokemus.
”Oltiin isän kanssa laskemassa pystykarsittuja runkoja, joihin sai tuen. Kevättalven kirkkaudessa tuli ajatus kuin salamanisku, että lähden metsäkouluun.”
Lukio sai jäädä siihen paikkaan ja tie vei ensiksi metsuriksi ja vaiheiden jälkeen metsätalousinsinööriksi.
Kokemusta on metsurintöistä metsäsuunnitteluun ja tila-arvioihin, puunostajana ja korjuuesimiehenä, monessa organisaatiossa. Nykyisin Jäntti työskentelee metsäsijoitusyhtiö Green Goldin tilahankinnassa.
Ääripäiden huutelu nyppii
Tekstejä on kertynyt vaikka mille lappusille, ja Jäntti on ryhtynyt julkaisemaan ”ennen kuin loppuu aika tiimalasista”.
Sanottavaakin on. Jänttiä selvästi nyppii yleinen luontosuhteen heikkeneminen ja ääripäiden huuteluksi ajautunut metsäkeskustelu.
”Haluan tuoda oman taiteilijanääneni esille ja kertoa, mitä hienoa metsä voi tarjota puuntuotannon lisäksi.”
Haaveena ja tavoitteena on saada kirjoittamisesta osa elantoa, mutta runous on vähälevikkistä ja tie kirjailijaksi kivinen. Kustantaja odottaa, että kirjailija tekee myös markkinointia. Jäntti on valmis esittämään runojaan vaikka maaseutunäyttelyssä, jos pyydetään.
Ari Jäntti
- 50-vuotias metsätalousinsinööri Kuopiosta
- perheessä vaimo ja tytär
- omistaa pienen metsätilan Pielavedellä
- toiminut metsäalalla koko ammatillisen ikänsä
- kirjallinen toiminta runokokoelmia ja yksi romaani
- luovan kirjoittamisen ja runouden opintoja
- Pohjois-Savon kirjallisen yhdistyksen jäsen
- Savon Sanomien bloggaaja nimimerkillä Kirjoittava metsämies
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.