Äkkiseltään ison kaivinkoneen puomiin kiinnitetty Risupeto-koura ei näytä metsänhoidon pelastajalta vaan tunnottomalta rouhijalta – ja juuri siksi koneella onkin edellytykset toimia kannattavasti yllättävänkin pienirunkoisissa tiheiköissä.

Työskentelytapaa voi kuvata ahmimiseksi. Pystyasennossa olevat kaksi vetorullaa kahmivat kouran eteen tulevia rankoja jatkuvasti pyörivien kiekkoterien väliin, jotka katkovat rankoja. Lisäksi pyörivät vetorullat ahtavat katkaistut rangat kouran sisälle.

Kun rankoja on kourassa riittävästi, terien ja vetorullien pyörimissuunta käännetään, jolloin rankanippu putoaa maahan kourakasaksi.

”Suunnilleen seitsemästä nipusta tulee kiintokuutio puuta”, kertoo Risupedon kehittänyt iittiläinen Jani Karvanen.

Tunnottomuudestaan huolimatta Risupeto pystyy yllättävänkin tarkkaan työskentelyyn. Karvanen näyttää, kuinka kone on katkaissut kaksihaaraisesta koivusta toisen haaran vaurioittamatta toista, viiden sentin etäisyydellä olevaa haaraa.

”Saha- tai giljotiinikouralla ei pystyisi samaan.”

Kaivinkoneen puomiin

Risupeto on suunniteltu käytettäväksi kaivinkoneen puomissa. Prototyypin alustana on 20-tonninen kone, mutta tulevan esisarjan kourat tehdään kevyemmiksi, joten alustaksi riittänee muutamaa tonnia kevyempi telakaivuri.

”Kouran teho perustuu siihen, että sitä voidaan työntää voimalla vesakon läpi. Se onnistuu vain kaivinkoneella.”

Hänen mukaansa harvennuksella kone pystyy työskentelemään 20 metrin välein olevilta ajourilta. Risupetoa varten kaivinkoneen puomiin liitetty puolentoista metrin jatkovarsi pidentää ulottuvuuden kymmeneen metriin ajouralta.

”Jatkovartta voidaan kääntää 360 astetta, joten, kouralla pystytään keräämään puita myös jäävien puiden takaa”, Karvanen toteaa.

Risupedon prototyyppiä on käytetty 5 000 tuntia. Ensi kesän aikana on tarkoitus tehdä kahden, kolmen koneen esisarja, jolle on jo ostajat tiedossa.

Karanneisiin taimikoihin

Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Laitila on mitannut Risupedon tuottavuutta pelloreunojen ja tienvarsien niitossa. Alustavien tulosten perusteella Laitila arvioi, että Risupedolla voitaisiin kannattavasti harventaa hoitamatta jääneitä tiheiköitä. Harvennuskustannus tulee katettua energiapuun myyntitulolla ja kemeratuilla.

”Risupeto on tehokkaimmillaan hyvin tiheiden 5–8-metristen varttuneiden taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Tuottavuus on parhaimmillaan, kun poistettavat rangat voidaan kerätä kokopitkinä, eikä koneelta kulu aikaa niiden katkomiseen.”

Julkaistu Metsälehdessä 7/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.