Rehevät suot avainasemassa

Puusto kasvaa rehevillä paksuturpeisilla mailla hyvin, mutta kestävä metsätalous on siellä hankalaa, kertoo yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen tutkii ojitettujen soiden eri käyttövaihtoehtojen ympäristövaikutuksia sekä metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden ja niiden ennallistamisen vaikutuksia ilmastoon. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen tutkii ojitettujen soiden eri käyttövaihtoehtojen ympäristövaikutuksia sekä metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden ja niiden ennallistamisen vaikutuksia ilmastoon. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

1. Miten puuntuotanto ojitetuilla soilla vaikuttaa ilmastoon?

Ojituksen seurauksena suon turvekerros alkaa hajota ja turpeesta vapautuu hiiltä. Samaan aikaan hiiltä sitoutuu puustoon, ja turpeen kuivaessa suon metaanipäästö vähenee. Ilmaston kannalta tällä on tähän asti ollut viilentävä vaikutus.

Useiden kiertoaikojen kuluessa turpeesta vapautuu etenkin rehevillä paksuturpeisilla soilla enemmän hiiltä kuin puustoon voi sitoutua, millä puolestaan on ilmastoa lämmittävä vaikutus.

2. Mitä metsänomistajan pitäisi ajatella hiilensidonnasta?

Metsänomistajan on hyvä tiedostaa, että tilanne on paitsi hiilensidonnan myös vesistövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden osalta paljon parempi kivennäismaan metsissä kuin turvemailla.

Puutuotteiden ostajien vaatimukset puuntuotannon kestävyydelle kovenevat, ja paineet luoda turvemaiden käyttöä rajoittavia kansainvälisiä sopimuksia kasvavat. Toiminnan tulisi soilla olla sen verran hyväksyttävää, että koko Suomen metsätalous voidaan myydä jatkossakin kestävänä.

3. Millaista on soiden kestävä metsätalous?

Välttäisin hyvin voimaperäistä metsätaloutta, jossa avohakataan, kunnostusojitetaan ja ojitusmätästetään laajoja alueita. Hakkuiden, joissa kasvamaan jää jonkinlainen puusto, vesistö- ja ilmastovaikutukset näyttäisivät olevan vähäisempiä kuin avohakkuun.

Ongelmallisimpia ovat paksuturpeiset rehevät turvemaat, joilla turpeen hiilivaraston säilyminen edellyttää vesitason pitämistä lähellä maanpintaa. Tällöin alkaa käytännössä olla puun kasvatukselle liian märkää.

Ohutturpeisilla soilla puustoon on sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeeseen ja hiilivarastoa voidaan varjella esimerkiksi pidentämällä kiertoaikaa.

4. Miten käy puuntuotannon, jos ojia ei kunnosteta?

Vaikka ojia ei kunnostettaisi, satoa pystytään korjaamaan vielä kymmeniä vuosia. Tällainen taantuva metsätalous voi rehevillä paksuturpeisilla soilla olla ihan hyvä vaihtoehto. Rehevimmillä turvemailla on aika vaikea yhdistää pitkän aikavälin ilmastokestävyyttä ja tehokasta puunkasvatusta.

5. Pitäisikö puuntuotanto soilla lopettaa?

Suomessa on aika pitkään ollut lähtökohtana puuntuotannon ja puuston kasvun maksimointi. Tästä täytyy ehkä soiden osalta osittain luopua.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito