Neljäkymmentä prosenttia. Näin paljon kirjanpainajatuhot laskivat viime vuonna edellisvuodesta, selviää Luonnonvarakeskuksen uudesta metsätuhoraportista.
Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI) kerätyt tiedot osoittavat, että talousmetsien laatua alentavien kirjanpainajatuhojen pinta-alat laskivat runsaasta 60 000 hehtaarista alle 40 000 hehtaariin. Myös Metsäkeskukselle tulleissa metsänkäyttöilmoituksissa hyönteistuhohakkuiden pinta-alat laskivat viime vuonna muutamalla sadalla hehtaarilla edellisvuodesta.
Joko metsänomistaja voi huokaista helpotuksesta? Valitettavasti ei.
”38 000 hehtaaria kirjanpainajatuhoja kertoo siitä, että niitä on. Kirjanpainaja on tullut jäädäkseen. Se voi vähentyä jossain vaiheessa, mutta lämpenevässä ilmastossa se ei häviä meiltä mihinkään”, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja.
Suomen mittakaavassa kirjanpainajajakanta on edelleen korkea. Vaikka tuhopinta-alat viime vuonna tulivat alaspäin, on kirjanpainajatuhoja edelleen enemmän kuin vuosina 2009–2022. Metsäkeskukselle ilmoitettujen hyönteistuhoalojen lasku selittynee sillä, ettei pienimpiä tuhoja enää ilmoiteta metsänkäyttöilmoituksissa.
Tuhoja vaikea ajoittaa
Ylioja muistuttaa, että valtakunnan metsien inventointia ei ole kehitetty kirjanpainajatuhojen seurantaan. Kun inventoijat saapuvat, ei tuho välttämättä ole koealalla havaittavissa. Koealat myös vaihtelevat vuosittain ja mitatut tuhot voivat olla edellisvuosilta. Esimerkiksi vuoden 2023 ennätyskorkeisiin kirjanpainatuhoihin on luultavasti vaikuttanut vuoden 2018 kuiva ja kuuma kesä, ja mitattu tuhopinta-ala voi olla useamman vuoden summa.
Vielä on liian aikaista tulkita, mihin suuntaan kirjanpainajatuhojen kehitys kääntyy.
”Suuruusluokka on varmaan oikea, mutta yhden vuoden lukemaan ei kannata hirttäytyä. Nyt alkoi uusi inventointikierros (VMI 14). Kun se on päätöksessä, tiedetään enemmän.”
Lakirajat eivät aina toimi
Viime kesä oli Suomen säähavaintohistorian neljänneksi lämpimin ja kirjanpainajalle suosiollinen. Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurannassa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä pyydyksissä ylitti riskirajan 12 paikkakunnalla. Kun raja ylittyy, uhka kirjanpainajan leviämisestä eläviin kuusiin on selvästi kohonnut.
Yliojan mukaan paniikkiin ei ole aihetta.
”Parveilu oli runsasta ja meillä oli ennätyspitkä kesä. En silti nähnyt, että parveilu olisi ollut sen räjähtävämpää kuin aiemmin.”
Viime kesän lämpösumman seurauksena metsissä voi olla talvehtimassa runsaasti kirjanpainajia. Kevään ja alkukesän säät ratkaisevat, minkälainen kirjanpainajavuosi on luvassa.
Kesän 2024 lämpösummakertymät osoittivat, että metsätuholain kuorellisen puutavaran poistopäivämäärät jäivät kirjanpainajien kehityksestä monin paikoin jälkeen. Yksittäisten vuosien perusteella lakirajoja ei käydä muuttamaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei lakirajoihin aina voi luottaa.
”Kun toimit lain mukaan, vältät kirjanpainajien levittäytymisen metsään. Se ei välttämättä toimi lämpöisinä vuosina”, Ylioja muistuttaa.
Metsätuhoja historiallisen vähän
Muuttuvan ilmaston odotetaan lisäävän hyönteis- ja sienituhoalttiutta. Viime vuonna tämä ei vielä näkynyt yhteenlasketuissa tuhopinta-aloissa: abioottiset tuhot, selkärankaisten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot sekä taudit vähenivät edellisvuodesta.
Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien laatua alentavat puustotuhot laskivat talousmetsissä yhteensä 1,4 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2023 verrattuna.
Yhteensä metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi kolmella miljoonalla hehtaarilla eli alle 16 prosentilla talousmetsien pinta-alasta. Tuhojen määrä on alhaisin yli viiteentoista vuoteen.
”Pudotus on vuositasolla yllättävän suuri”, toteaa Luken erityisasiantuntija Heikki Nuorteva.
Merkittävin syy tuhopinta-alojen laskuun ovat lumituhot, joita havaittiin viime vuonna 750 000 hehtaaria edellisvuotta vähemmän. Laskuun on voinut vaikuttaa myös mittaajien väliset erot. Lisäksi on muistettava VMI:n otantaverkon suhteellinen harvuus ja koelalamittausten ajankohta joidenkin tuhoaiheuttajien suhteen, minkä seurauksena vuosittaisissa tuloksissa on otannasta johtuvaa vaihtelua.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään