Metsät kohtaa uusia vaaroja, ilmastonmuutoksen aikaan saamia. Metsäpalot, kuumuus, stressi. Mikäköhän tepsis. Tuhohyönteisten määrä kasvaa, puolustus ei pysty vastaa. Uudet keinot tarvitaan, näin me tuhot havaitaan.”
Näillä sanoilla alkaa räppäävän metsätieteiden tohtorin Samuli Junttilan palkittu kappale Keilaa puita. Musiikkivideolla Junttila räppää kansantajuisesti laserkeilausta käsittelevän väitöskirjansa tulokset.
”Ajatuksena oli, että tutkimus saisi enemmän näkyvyyttä, ja se toteutuikin hienosti”, Junttila kertoo.
Videoalan yritystä sivutyönään pyörittävä metsätieteilijä sai treenikämpällä harjoitellessaan ajatuksen väitöskirjansa tulosten sanoittamisesta räpiksi. Aluksi puoliksi vitsinä syntynyt idea sai Suomen Akatemian tukemalta laserkeilauksen huippuyksiköltä rahoituksen. Räppi julkistettiin väitöstilaisuutta edeltävänä viikkona viime kesänä ja poiki haastatteluja ja lehtiartikkeleita.
Lisää kuuluisuutta musiikkivideo niitti nyt alkuvuodesta. Räppi palkittiin helmikuussa Science-lehden järjestämässä kilpailussa, jossa tutkijat kertovat tutkimustuloksistaan tanssien. Junttila toi 12. kerran järjestetyn kilpailun voiton ensi kertaa Suomeen.
Laserkeilain huomaa tuhon
Junttila tutki räppiin innoittaneessa väitöskirjassaan monikanavalaserkeilauksen kykyä havaita eri stressitekijöiden aiheuttamaa puun heikentymistä. Perinteisestä laserkeilauksesta poiketen monikanavaisessa laserkeilauksessa käytetään samanaikaisesti useampaa lasersädettä eri aallonpituuksilla. Näin saadaan enemmän tietoa kohteen heijastusominaisuuksista. Heijastustiedon avulla mitataan esimerkiksi vesipitoisuuden muutoksia lehdissä ja neulasissa.
”Kun vesipitoisuus alkaa alentua, puussa on todennäköisesti jotain häikkää johtuen kuivuudesta tai kirjanpainajasta tai muusta tuholaisesta”, Junttila kertoo.
Junttila kehitti väitöskirjassaan ensimmäisenä maailmassa menetelmiä, joiden avulla metsätuho huomataan ennen kuin muutoksia voidaan paljain silmin havaita. Nyt Junttila jatkaa Helsingin yliopiston tutkijatohtorina menetelmien hiomista vielä tarkemman vesipitoisuuden mittaukseen.
Tavoitteena on, että kaukokartoituksen keinoin pystyttäisiin ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin ja ennakoimaan, millaisilla kasvupaikoilla puut ovat alttiimpia kuolemaan.
Myös musiikki tulee jatkossakin olemaan tieteen kerronnan apuna.
”Mikäli aika ja rahat riittävät, varmasti tulevaisuudessa tehdään vastaavia musiikkiprojekteja”, Junttila uskoo.
Julkaistu Metsälehdessä 6/2020
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.