Lähdetään perusteista: Kevät on joka tapauksessa upeaa aikaa luonnossa liikkumiseen. Metsänhoitokin sujuu jouhevasti varhaiskeväällä, kun lumi on poissa, ojat ehkä vielä jäässä ja kasvillisuus lakastuneena.

Kaikkein upeinta – ja ehdottomasti tehokkainta – on, kun taimikkoa pääsee hoitamaan kunnon hankikannon aikaan. Kelejä ei toki voi ennustaa, mutta tilaisuudet kannattaa käyttää hyväksi.

Raivaa ennen lehtien tuloa

Hankikeleillä raivuulle pääsy on epävarmaa, mutta joka kevät lumi sulaa vähintään viikkoja ennen kuin pintakasvillisuus herää talven jäljiltä ja lehtipuut kasvattavat lehden. Tämä vaihe kannattaa käyttää hyväksi taimikoiden varhaishoidossa ja harventamisessa.

Oikeaoppisesti viljellyillä uudistusaloilla heinäntorjuntaa ei yleensä tarvita. Heinittyneiden alojen pienetkin taimet löytyvät helposti, kun vanha heinä on lakastunutta. Tällöin edellisen vuoden heinäkasvusto on helppo perata pois esimerkiksi rautaharavalla.

Vapaata tilaa saaneet taimet pääsevät aloittamaan uuden kasvukauden häiriöittä, joten seuraavana keväänä ne todennäköisesti jo pärjäävät omin avuin heinikon seassa.

Samasta syystä taimikoiden varhaisperkaukset kannattaa ajoittaa varhaiskevään lumettomaan aikaan. Taimet löytyvät helposti ja lehdetön vesakko on vaivatonta kaadettavaa.

Vesojen kasvu ei ole suuri ongelma

Osa metsäneuvojista on suositellut kevätraivauksien välttämistä, koska lehdettömään aikaan kaadetut lehtipuut vesovat voimakkaammin kuin kesällä kaadetut. Todellisuudessa tätä liioitellaan. Runsaammasta vesakoitumisesta aiheutuva haitta on vähäisempi kuin työn nopeutumisen tuoma hyöty.

”Keskikesällä kaadetut lehtipuut vesovat vähiten, mutta keväälläkään kaadettujen puiden vesakoituminen ei ole läheskään niin nopeaa, että perkauksen hyödy menetettäisiin”, tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Hänen mukaansa keväällä kaadettujen lehtipuiden vesominen on selvästi vähäisempää kuin syksyllä lehtien putoamisen jälkeen kaadettujen. Syytä tähän ei ole saatu selville.

Uotila muistuttaa, että vesakkoa syntyy aina jonkin verran taimikonhoidon ajankohdasta riippumatta.

”Nykyiset istutustaimet kasvavat niin nopeasti, että raivatun lehtipuuston uudelleen vesakoitumisesta ei taimille läheskään yhtä suurta haittaa kuin aiemmin.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 7/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.